JOE COCKER: Respect Yourself

Sen jälkeen kun Joe Cocker 70-luvulla hektisen huippukautensa jälkeen aloitti elämän selvin päin, äijä on pukannut levyä markkinoille tasaiseen tahtiin. Joskus listoille asti, vaan ei taiteellisesti eikä energisesti parhaita töitään uhaten. Vaistomaisesti tätäkin uutta pitkäsoittoa lähestyy aika kyynisesti.

Respect Yourself kohtelee nimiraitaansa, Luther Ingramin ja Mac Ricen kuolematon soul-manifestia, kunnioituksella ja ilahduttavan raa'asti. Staples Singersin tulkinta on yhä definitiivinen, mutta ei tätä hävetä tarvitse. Joen rosoinen ääni on entisensä ja selvästi hän ottaa emotionaalistakin tuntumaa materiaaliin. Sen valtaosa on levyn kitaristi/ tuottaja John Shanksin yhdessä Tonio K:n kanssa kirjoittamaa ja ihan kelvollista, vaikkei ihan nimisävelmän ja Randy Newmanin upean Every Time It Rainsin tasolle ylläkään.

Yleisessä otteessa on sentään tiettyä ryhtiä, joka kliinisen nyky-mainstreamin sijaan ammentaa enemmän Grease Bandin ja 70-luvun soulin soinneista. Muutamissa kappaleissa tuuttaa asiallisesti arrattu torvisektiokin, ja pianoa, hammondia ja klavinettia painotetaan syntikoita enemmän. Joku todella näkemyksellinen, rohkeampi tuottaja saisi puristettua Sheffieldin teräsmiehestä oikein huippukiekonkin, jonka potentiaalista tässä annetaan vain vinkkejä.