JOSEPH ARTHUR: Redemption´s Son

Newyorkilaisen Joseph Arthurin edellinen pitkäsoitto, Come To Where I'm From, oli yksi vuoden 2000 suurista yllätyksistä. Pintapuolisen murheellisista tarinoista huolimatta miehen annissa oli havaittavissa myös ripaus ironiaa ja pilkettä, joka erotti hänet muista angstissa rypevistä valittajista. Toinen kiinnostava seikka miehen musiikintekometodeissa oli selkeä biisin ehdoilla kulkeminen – jos kappale vaati taustoikseen pelkkää rumpukonetta ja kolisevia kattiloita, ne sieltä myös löytyivät – eikä sitten muuta. Mitään ei väkisin oltu tungettu mihinkään muotteihin.

Samaa tinkimättömyyttä on havaittavissa Redemption's Sonilla. Riisutut sovitukset ja Arthurin gospelmainen ääni reunustavat hyvin erityylisiä biisejä, jotka ovat kaiken huipuksi kruunattu varsin terävillä lyriikoilla. Joseph Arthur ei paasaa eikä tuputa mielipiteitään, mutta kertoo selväsanaisesti miten tärkeätä asioiden kyseenalaistaminen nykymaailman oravanpyörässä on. Innocent World -biisissä mies muistuttaa ettei epävarmana aikana paniikille ja ääriaineksille tule antaa periksi tuumaakaan.

Peter Gabrielin RealWorldista Arthur on löytänyt oivallisen julkaisukanavan musiikilleen. Yltiökaupallisista ikeistä vapaan, mutta laajat kontaktit hankkineen firman leivissä on hyvä luoda persoonallista säveltaidetta, joka ei pelkästään jää pienen diggaripiirin omaisuudeksi. Toivoisin vilpittömästi, että Arthurin musiikin löytäisivät muutkin kuin kriitikot ja tarkkavainuisimmat popfanit, sillä Redemption's Son on hieno jatke oman tyylinsä löytäneen artistin uralle.