KILL DEVIL HILL: Kill Devil Hill

Arvio julkaistu Soundissa 6-7/2012.
Kirjoittanut: Antti Mattila.

Ronnie James Dioa kuin hai laivaa Black Sabbathin ja Dion kautta Heaven And Helliin seuranneen Vinny Appicen alulle laittama bändi häkellyttää kokoonpanollaan. Bassossa Panteran ja Downin Rex Brown, kitaristina Rattissa tuuraillut Mark Zavon, mutta laulajana täysin tuntematon Dewey Bragg.

Arvio

KILL DEVIL HILL
Kill Devil Hill
Steamhammer

Ronnie James Dioa kuin hai laivaa Black Sabbathin ja Dion kautta Heaven And Helliin seuranneen Vinny Appicen alulle laittama bändi häkellyttää kokoonpanollaan. Bassossa Panteran ja Downin Rex Brown, kitaristina Rattissa tuuraillut Mark Zavon, mutta laulajana täysin tuntematon Dewey Bragg. Vuosikymmenten pääesiintyjäkokemusta ja tuoretta verta samassa porukassa.

Bändi vääntää raskasta metallia ja esimerkiksi Gates Of Hell muistuttaa Tyrin aikaista eeppisempää Sabbathia ja Rise From The Shadows Dehumanizerin hidasta rymistelyä. Mielikuva syntyy Appicen rumputyöskentelyn takia – se on huimalla tasolla painavine filleineen – sekä Braggin laululinjojen vuoksi, ne kun muistuttavat ajoittain Tony Martinista. Nämä tosin ovat vain vivahteita, Kill Devil Hill on tyyliltään modernimpaa metallia. Sen sijaan Braggin venytykset vertautuvat selkeästi Layne Staleyn perinnölle, ja Alice In Chains ilmoitetaankin reilusti yhdeksi verokkibändiksi.

Selkeimmin Kill Devil Hill eroaa Appicen ja Rexin aiemmista porukoista siinä, että siltä puuttuu ylivertainen biisintekijä. Yksittäiset taiturimaiset soittoniekat eivät vielä takaa kauttaaltaan laadukasta biisimateriaalia ja siinä Kill Devil Hillillä on jatkossa vielä rutkasti parannettavaa, vaikka debyytti paljon lupaileekin.

Lisää luettavaa