Kingdom Of Sorrown kahden vuoden takainen debyyttialbumi miltei yllätti. Crowbarin Kirk Windstein oli osunut sivuprojektien kultasuoneen kertaalleen Downia perustaessaan, ja yritti siis samaa temppua kymmenisen vuotta myöhemmin jo toistamiseen. Hatebreedin Jamey Jastan kanssa perustettu Kingdom Of Sorrow ei toki pärjää sen kummemmin Downille, Crowbarille kuin Hatebreedillekaan, vaan eipä pärjää kovin moni muukaan.
Sludge on vaikea taiteenlaji. Jos soiton saakin kuulostamaan siltä kuin koko bändi kahlaisi polviaan myöten syvän etelän liejuissa, biisin käsite onkin jo huomattavasti mutkikkaampi. Särövallin läpi soitetussa alavireisessä, äärimmilleen hidastetussa bluesissa kun piilee melko ilmeisiä sudenkuoppia. Kingdom Of Sorrow on kuitenkin – sananmukaisesti – tekijöidensä summa, ja nämä tekijäthän tiedetään.
Tähtäyskin on aavistuksen verran debyyttiä paremmin kohdallaan. Lyijynraskas rouhinta saa koillisrannikon hardcore-elementeistä vauhtia hillityn tyylikkäästi, ja taiten rakennellut kappaleet vähän hämmentävätkin monipuolisuudellaan. Jastan ja Windsteinin yhteistyö laulupuolella hakeekin sitten jo vertaistaan. Kaiken kaikkiaan kyseessä on varsin innostava kokonaisuus, joka on tehty ilmeisen innostuneella otteella.