Lady Escapeen tuli ensi kertaa tutustuttua viitisen vuotta sitten, kun se soitti Tampereen Yo-talolla oman bändini kanssa samana iltana. Jo tuolloin yhtye jäi mieleen ennen muuta iskevän soundinsa puolesta, mutta myös kappaleissa oli sitä kuuluisaa ”jotain”.
Yksi Lady Escapen valteista on se, ettei sitä pysty läpi kuultavista vaikutteista huolimatta oikein sijoittamaan mihinkään valmiiseen lokeroon. Indierockista tässä on toki kyse, mutta Lady Escape pyyhältää ilmeisimpien sylttytehtaiden ohi sellaisella vauhdilla, ettei jälkiä jää – ainakaan häiritsevissä määrin. Tarkka korva voi erottaa hitusen Pavementia siellä ja hitusen Wilcoa tuolla, mutta pääosin Festive Hearts sisältää ihan omaksi itsekseen jalostunutta musiikkia.
Täytyy toivoa, että Lady Escape löytää Festive Heartsin myötä hieman aiempaa suuremman kuulijakunnan, sillä uskoakseni tällä musiikilla voisi olla faneja myös oman kaveripiirin ulkopuolella. Levyn laadukkuudesta se ei ainakaan jää kiinni.