Levyarvio: Aikahyppy kohti rockin syntyä – Jo’ Buddyn trio on vihkiytynyt totaalisesti roots-musiikille

Jo’ Buddy’s Trio Riot
Rhythm ’N’ Roll Rumble
Ram-Bam

Kunnioitettavan totaalisesti roots-musiikille vihkiytyneen Jussi Raulamon kuudes albumi Jo’ Buddyna on samalla Trio Riot -yhtyeensä kokopitkä debyytti. Rhythm ’N’ Roll Rumblella rock ’n’ rollin alkuaineita jo pitkään yhdessä louhineet Jo’ Buddy ja rumpali Down Home King III saavat rinnalleen basisti Mitja Tuuralan.

Originaalista biisimateriaalista huolimatta Rhythm ’N’ Roll Rumble on aikahyppy kohti rockmusiikkimme syntyä. Taaksepäin katsottaessa mukaan on tarttunut tyylikirjo, jonka käsittelyssä autenttisuuspyrkimys näyttäytyy soundillisena rosona. Kuuluvimmin levyn primitiivinen karheus pesii Jo’ Buddyn kitaroinnissa.

Doin’ Good hakee grooveaan suistomailta ja Mitja Tuuralan kanssa kirjoitettu Electrify My Mind heittää peliin doo wop -laululla silattua jump ’n’ rollia. Better Be Very Careful kumartaa Chuck Berryn Maybellinelle, Tell Me, Tell Me Babyllä voi aistia Little Richardin läsnäolon ja instrumentaaliraita Bullhead kävisi tribuutista vast’ikään edesmenneelle surfkitaristi Dick Dalelle. Lap steel ja läpsivä basso siivittävät Pick-A-Roll Bucklen mainiosti kantrahtavaksi western swingiksi. Hidasta bluesiakaan unohtamaton albumi porautuu maaliin Oh My Darlingin 50-lukuisena rakkausballadina.