Kenties musikaalisimman kuolometalliytyeen toinen paluun jälkeinen albumi on raikas. Yhtye palasi levykantaan Surgical Steelillä (2013) vahvasti mutta yllätyksettömästi ja ihmeen geneerisellä otteella. Moiset on jätetty taakse, ja Torn Arteriesilla soi moderni mutta luonnolliselta kuulostava ja musiikillisesti vahva, yllätyksellinen bändi.
Tavaramerkkijutut ovat toki tallella. Lihaisa rähinä, raskaasti ruhjovat riffit ja kiivaat pyrähdykset ovat Carcassille oleellisia. Niiden ulkopuolella se tekee jälleen hienoa työtä myös kitaramelodioiden saralla. Musiikillisia yllätyksiä tulee itämaisten sävyjen, boogien ja jatsahtavienkin hetkien parissa. Jotakin blastauskohtaa rytmittää tamburiini, jyräkohdassa puhkuu junan pilli. Biisi kestää vaikka 10 minuuttia jos tarve on. Viihdyttävää, mielenkiintoista ja toimivaa.
Selkeä soundimaailma on sopivan hengittävä ja nostaa nyanssit hienosti esiin. Meno on tomeraa: raskaiden riffien ja hillitymmän keskivauhdinkin kautta yleiskuva kallistuu ruhjovan mestariteoksen Heartworkin (1993) puoleen. Aiempaakin selkeämpi lyyrinen virne on myös pikantti lisä. Torn Arteries on esimerkillisen viihdyttävää ja musiikillisesti antoisaa death metalia.
