Kolme neljästä Liquid Tension Experimentin jäsenestä on vaikuttanut Dream Theaterissa. Sen tunnistaa heti bändin soundissa ja soittotatsissa, mutta siinä missä Dream Theaterin musiikki on todella tarkkaan harkittua ja rakennettua, on Liquid Tension Experiment selvästi vapaamuotoisempaa ja polveilevampaa musiikkia.
Aivan kuten parin kymmenen vuoden takaisten Liquid Tension Experimentin (1998) ja Liquid Tension Experiment 2:n (1999) kanssa, on kolmonenkin sävelletty ja äänitetty muutaman viikon intensiivisessä sessiossa. Ja kuten ennenkin, on puolet materiaalista taas ennalta sävellettyä ja toinen puoli improvisoitua. Pitkästä tauosta huolimatta uusi levy muistuttaa siis monin puolin edeltäjiään. Erotuksena sen astetta melodisempi materiaali nojaa entistä vähemmän metalliin.
Levyn spontaanius tuo siihen hienoa energiaa ja jännitettä. Kääntöpuolena kokonaisuus kuitenkin tuntuu hieman rakenteettomalta. Siinä missä jammailu istuu Frank Zappan ja Jimi Hendrixin kaltaisten artistien soundiin, on sillä mekaanisen tarkasti soitetussa Liquid Tension Experimentissa omat rajoitteensa. Bändin aiemmista levyistä pitäneet tulevat kuitenkin varmasti viihtymään kolmosenkin parissa.