Levyarvio: Hengellisyyttä ja sanomaa rautaisella vakaumuksella – Mavis Staplesin ja Levon Helmin yhteissessio ansaitsi tulla viimein julkaistuksi

Mavis Staples & Levon Helm
Carry Me Home
Anti-

Kesällä 2011 sekä Mavis Staples että Levon Helm olivat pitkän musiikillisen uransa myöhäisen huipentuman harjalla. Kumpikin sai ensimmäisen Grammynsa omaan musiikkiperintöönsä, gospeliin ja roots rockiin syventyneillä albumeillaan, jollaisia tuli useampikin vahvana sarjana. Yhteinen konserttilevytys syntyi Helmin Woodstockin studiolla kun kaksikko yhdisti musiikilliset lahjansa ja bändinsä suurenmoiseksi synteesiksi. Mavisin isän Pops Staplesin tekemä upea gospelblues This May Be The Last Time osoittautui enteelliseksi, sillä konsertin jälkeen Levon Helm hiipui ja kuoli alle vuoden sisään. Staples on jatkanut vahvojen albumien tekemistä ja on nyt 83-vuotias.

Konsertin ohjelmistossa vältetään hienosti populistisimpia soulin, bluesin ja gospelin standardeja. Settilistaan on koottu erittäin vahvoja vanhoja ja uusia hengellisiä lauluja, kansalaisoikeusliikkeen sanomaa, rahvaan Amerikan ikiaikaisia tuntoja ja historiallisia balladeja. Loppuun on taktisesti säästelty Dylanin Gotta Serve Somebody ja The Bandin The Weight. Yhtyeet ja gospel-kuorot esiintyvät saumattomasti yhteisen musiikillisen nautinnon hengessä, ja Mavis Staples saarnaa mitä rautaisimmalla vakaumuksella. Livelevytys on totisesti ansainnut tulla julkaistuksi.