Levyarvio: Hölkkäämistä, petollisia vaimoja ja elämää työvoimatoimistossa – Richard Dawsonin omalaatuinen folk-maailma on progressiivinen

Arvio julkaistu Soundissa 10/2019.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.

Arvio

Richard Dawson
2020
Domino

Newcastlesta tulevan laulaja-lauluntekijä Richard Dawsonin kuudenteen albumiin pätee Monty Pythonin lentävä lause ”and now for something completely different”. Progressiiviseksi folkmuusikoksi luonnehdittavan Dawsonin itse soittama 2020 on melodisissa, laulullisissa ja soitannollisissa käänteissään yllättävä kokonaisuus. Pidättelemättömään rujouteenkin äityvällä kitaroinnilla ja syntetisaattoreiden käytöllä ei tunnu olevan mitään rajoja. Sävelkuluista ja falsettiinkin nousevasta laulusta voi kuitenkin erottaa ohueksi punaiseksi langaksi saman vanhaenglantilaisen tradition, joka kuuluu merkittävässä osassa muun muassa Richard Thompsonin tuotantoa.

2020-levyllä Dawson jättää Peasant-albumin (2017) keskiaikaisuuden taakse ja keskittyy nykypäivän arkisiin ihmisiin arkisissa tilanteissaan. Vaikka brittien tulevaisuus on vuonna 2020 tavallistakin tuntemattomampi, niin kotimaansa poliittisen kaaoksen sijasta Dawson kuvaa mieluummin työvoimatoimiston virkailijan ahdistusta, pettävää vaimoa, hölkkäämistä ja jalkapallokentän laidalla poikansa pelaamista tuskailevan isän tuntoja. Lohdullisinta on, että elämä jatkuu huonostikin menneen pelin jälkeen. ”Shall we pick up chinese or would you rather fish and chips.”

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa