Jazzpianisti-harpisti Iro Haarlan What Will We Leave Behind on elegia yhtäältä luonnon äärimmäisyydelle, toisaalta sen katoavaisuudelle ilmastokatastrofin edessä.
Onneksi konseptia ei vyörytetä pateettisesti päälle, vaikka Haarlan kvintetti nimensä mukaisesti soikin. Soundissa on tilaa ja ilmaa. Haarlan flyygeli on kuulas kuin viileä syysaamu. ECM-henkinen rockjazz tuo mieleen kitaristi Steve Tibbetsin pseudomaailmanmusiikilliset kasarilevyt tai Raoul Björkenheimin Krakatau-yhtyeen.
Levyn planetaarisia teemoja käsitellään silti vähän alleviivaten. Standing Rock -sävellyksen hieno iskelmämelodia sulaa korniin inkkarirummutteluun, The Arctic Is Burning -kappaleessa Haarlan soitto taasen sotkeutuu kummalliseen avantgardesohjoon kuin norppa kalaverkkoon. Levyn päättävän nimikappaleen toiveikas auringonnousumelodia on melko naiivi − tai kirjoittaja liian kyyninen.
Onneksi Hot Dogs, Hot Dogs! -kappale kolisee ja höyryää Sami Sippolan fonin johdattamana, ja 7-minuuttisessa Led By The Windissä on luontodokumentaarista jylhyyttä. Lyhyistä välikappaleista parhaiten toimii rumpali Aniida Vesalan kolistelema …And The Mountains Thundered.
Tuntuu, että sävellykset aukeaisivat paremmin livenä. Jazzlevyjen helmasynti?