Levyarvio: Iso hyppy kohti suurempia vesiä – Monipuolinen tausta on luonut Yolasta luontevasti värikkään solistin

Yola
Stand For Myself
Easy Eye Sound

Ennen kaikkea folkmuusikkona tunnetuksi tullut brittiläinen, sittemmin amerikkalaistunut Yola Carter on tehnyt ison hyppäyksen debyytistään Walk Through Fire (2019) kohti aivan uudenlaisia vesiä. Uutukainen on sinfonista soulia, purkkapoppia, diskosoundeja, kantrikaikuja sekä groovaavaa gospelia sekoitteleva ajaton soulalbumi.

Joillekin Yolan ääni voi olla tuttu esimerkiksi Massive Attack -kollaboraatioista. Uransa alkupuolella hän teki paljon taustalaulu-, feattaus-, ja tilauskeikkoja genrerajoista piittaamatta. Tämä on muokannut hänestä tavattoman monipuolisen solistin, jonka ääniala kantaa ääripäästä toiseen ja voi olla niin pehmeä kuin kova, sulava kuin raspinenkin. Nyansseilla leikittely on läsnä myös kappaleiden tematiikassa – Yola ui syvissä vesissä oman henkilöytensä ja seksuaalisuutensa kanssa. Hän tarkastelee asemaansa sekä identiteettiään tummaihoisena naismuusikkona, mutta lisäksi myös laajemman sosioekonomisen skaalan kysymyksiä, muun muassa kollektiivista heräämistä. Kaikkialla on läsnä artistin kompleksisuus, joskin tärkeintä on kuitenkin itsensä arvostaminen sekä terve itserakkaus.