Levyarvio: Kuin suuremmankin taiteilijan luonnoskirja – Lauri Ainala näyttää elämäsi viimeiset sekunnit VHS-nauhalta

Lauri Ainala
Savonlinnan Palvojat
Helmi Levyt

Savonlinnan Palvojat on jotain – ehkä projekti, ehkä bändi, ehkä nimi joka ripustaa julkaisuun, koska muutakaan ei ole. Sen takana on Paavoharjun Lauri Ainala.

Musiikillisesti levy muistuttaa luonnoskirjaa. Sen äänimaailma tuo mieleen 90-luvun illbientin ennen kuin DJ Spooky hävisi jonnekin Deleuzen ja Guattarin välimaastoon sekä Wordsound I Powan ja muut Crooklynin dubauttelijat. Hiphopin groove yhdistettynä industrial-henkiseen äänimaisemaan, Paavoharjun utuiseen ulosantiin ja melodisiin aihioihin. Levyn atmosfääri on vahva ja yhtenäinen. Se maalaa kuvan siitä miltä elämäsi viimeisen sekunnin elokuva voisi näyttää useaan kertaan kopioidulta VHS-nauhalta katsottuna.

Mutta suurimpienkin taiteilijoiden luonnoskirjat ovat parhaimmillaankin aika pitkälle kuriositeetteja, yksittäisistä valaistuneista huipuista huolimatta. Sama tässä.

Musiikkina tämä pesee puhtaasti vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen Anticon-kaman ja muun vastaavan. Jos hyvä lo-fi instruhoppi kiinnostaa, sitä saa Savonlinnasta.