Levyarvio: Lauluja jenkkakahvoista, parroista ja mätsäävistä kengännumeroista – Serpentwithfeet tarjoaa yhden totuuden rakkaudesta

Serpentwithfeet
Deacon
Secretly Canadian

R&B-artisti Serpentwithfeetin eli Josiah Wisen toinen albumi Deacon on linjakas paketti. Alle puolessa tunnissa Wise luo lauluillaan yhden totuuden siitä, millaista on mustan homomiehen rakkaus. Tulkitsisin niin, että Deacon on levy rakkaudesta, sisäisestä rauhasta ja riemusta.

Ensimmäisenä huomioni kiinnittyi Wisen laulun moni-ilmeisyyteen. Hänen äänensä taipuu moneen, tummasta ja teatraalisesta kirkasääniseen leikkisyyteen. Wisen ääni ei ole ainoa upea ääni julkaisulla, vierailun stereokuvaan tekevät nyky-R&B:n laatutekijät Sampha ja Nao. Henkilökohtaiset mieltymykseni vetävät minua sellaisen musiikin pariin, jossa ihmisäänen rajoja ja mahdollisuuksia koetellaan. Tämä on juuri sitä.

Upeinta levyllä on se tyyneys ja riemu, jota Wisen laulut ilmentävät. Hän on löytänyt paikkansa maailmassa, tietää mitä haluaa ja kykenee kertomaan siitä. Tavassa, jolla Wise ilmaisee kiintymystään miesvartaloihin, on jotakin silmiä avaavaa. Näinhän sen pitääkin mennä, että joku kirjoittaa rakkauslauluja jenkkakahvoista, parroista ja mätsäävistä kengännumeroista!

Serpentwithfeetin uutuuslevyllä on yksi ilon ja rakkauden sekainen tunnelma, joka lävistää koko levyn. Sitä tunnelmaa pidetään yllä ilmiömäisesti.