Throat teki vaikutuksen peräänantamattoman intensiivisellä noise rockillaan lämpätessään Unsanea Kuudennella Linjalla vuonna 2012. Toiseen levyynsä ehtineen bändin soundiin on sittemmin tullut noisen lisäksi posthardcoren, stonerin ja jopa industrialin elementtejä.
Nimenomaan soundi on Andrew Schneiderin (Converge, Unsane) miksaaman Barebackin parasta antia. Efektejä ja melua käytetään hienosti jännitteen lisäämiseen, ja levy kuulostaa säröstä ja kirskuvista soundeistaan huolimatta aina tyylikkäältä ja isolta. Myös soitto on millintarkkaa silloin kun tarkkuutta vaaditaan ja meluisan vapaata silloin kuin luodaan kaaosta.
Vaikuttavan painostavaa tunnelmaa Throat osaa luoda levyformaatissakin, mutta ilman livetilanteen energiaa bändin puutteet käyvät liian selväksi. Noisen ja alternative metalin välillä vuorottelevissa biiseissä ei ole riittävää sävellyksellistä koherenssia, eivätkä laulusuoritus tai sanoitukset ole kovin kummoisia. Meluisimmillaankin Barebackilla tuntuu jääneen käsijarru päälle. Parhaimmillaankin Throat kuulostaa vain köyhän miehen The Jesus Lizardilta.
