LIMONADI ELOHOPEA: Saippua

LIMONADI ELOHOPEA
Saippua
Poko

Pelkistetyssä kannessa nauravat sakset, vaikka albumin nimi on Saippua. Symboliikka on kuitenkin selvä. Limonadi Elohopea on leikannut neljällä levyllään paikoin liiallisia rönsyjään. Sävelmistä ja ilmeikkäästä tuotannosta vastaava Tero-Petri Suovanen ei ole saksinut omaehtoisia tekstejään, mutta kitaristia vaihtanut orkesteri on selvästi terästäytynyt. Saippua rokkaa rivakasti, napakoin piisein ja ärtsyin kitara-riffein, varsinkin Siskoni Artisokansydän -biisissä. Koskettimet ja paikoin myös jouset, huilu, foni ja perkussiot, värittelevät pääosin nopeaa menoa maukkaasti. Iho on tyyni ja Rokkia voi soittaa vaikka kukkopillillä ovat hienoja rauhallisia pop-helmiä.
Suovasen ryhdikäs laulu hurmaa loppusointuihin turvautumatta maneerittomuudellaan. Suomi-rockissa harvat laulajat yltävät vastaavaan luonnollisuuteen, puhumattakaan tekstien monitasoisuudesta, joissa syvällisyys, mielijohteet ja ironia sekoittuvat tarpeeliseksi vastalääkkeeksi sille tavanomaisen pohjattomalle kaiholle.