MARTINA TOPLEY-BIRD: Quixotic

Tämän laulajattaren solistina lanseeraamiseen tähtäävissä palavereissa on tuskin ollut päällimmäisenä vanhojen muisteleminen. Mutta niin vain näkyy Martina Topley-Birdin kohdalla käyneen, että hänen aavemainen äänensä palauttaa vääjäämättä mieleen nyt jo kahdeksan vuoden takaisen albumin nimeltä Maxinquaye. Tuolloinen poikaystävä Adrian "Tricky" Thaws oli juuri jättänyt Massive Attackin taakseen, ja laittanut kaiken yhden kortin varaan. Uhkapeli onnistui, ja osin juuri Topley-Birdin omintakeisen vokalisoinnin ansiosta Maxinquaye nousi yhdeksi trip hopin uskonkappaleista.

Musiikin parissa sittemmin lähinnä omilla tahoillaan puuhannut pariskunta esiintyy yhdessä myös Quixoticilla, mutta raita nimeltä Ragga ei kuulu albumin parhaimmistoon. Jopa pelottavan hajanainen ensilevy kärsii muutenkin selvän vision puutteesta. Kenties juuri tätä yrittääkin selittää levyn nimi Quixotic (haaveileva, seikkaileva).

Trickyn ohella albumin varsinaiset tähtivieraat ovat kukin biisillä-parilla poikkeavat Josh Homme (kitara), Mark Lanegan (laulu), David Holmes (tuotanto), Zach Danziger (rummut) ja jossakin määrin myös Tchad Blake (miksaus), mutta materiaalin pääosasta vastaava Amp 9 laittaa nimekkäämmille kollegoilleen kampoihin tyylikkäästi. Kiekko flirttailee akustisen ilmaisun kanssa, mutta pysyttelee pääosin turvallisella elektronisella saralla. Odotusarvoon, yllättävyydestä puhumattakaan, ei ylletä kunnolla kertaakaan. Tämän näytön perusteella Martina Topley-Bird jää Bonnieksi ilman Clydea.