MARYLAND: Rob & Jones Classic

Joensuun poptoivoa on suitsutettu debyyttipitkäsoittoaan julkaisevaksi bändiksi suhteettoman paljon. Mukava huomata, että hehkuttavat artikkelit eivät tällä kertaa ole olleet täysin vailla perusteita, sillä Rob & Jones Classic on pienistä kauneusvirheistä huolimatta eheä teos. Kaikesta paistaa läpi sekä loppumaton nuoruuden into että sataprosenttinen luottamus omiin tekemisiinsä. Tässä valossa kevyet lapsukset tai tahattomat lainat suosikkiartistien tuotannosta on helppo antaa anteeksi. Vahvasti brittipop-vaikutteisen alun jälkeen Maryland syöksyy yllättävään suuntaan. Sicilian Family naittaa calypso-koskettimet 70-lukuiseen mutanttidiskoon ja mikä kummallisinta, homma toimii kympillä. Liiallinen pateettisuus nollaantuu samalla kun huulille nousee ilkikurinen virne. Tästä bändi kuittaa ehdottomat lisäpisteet, niin useasti tämän genren aktit sortuvat turhaan tosikkomaisuuteen ja jurottamiseen.

Yksi vaikute levyllä on, josta on aivan pakko mainita. Sekä jylhä Plastic että herkkä Sorry, We Are Enemies liikkuvat niin lähellä OK Computer -ajan Radioheadia, että oikein puistattaa. Varsinkin ensimainitussa kertosäkeen jälkeinen väliosa on yksi yhteen Paranoid Androidista. Onneksi pojat ovat väläyttäneet hyvää nyanssientajuaan sijoittamalla Boogie Nights -henkisen Teenage Addictionin tähän väliin, mielenkiinto pysyy yllä ja moodien vaihtuessa joutuu oikein puhdistelemaan korvakäytäviä. Onko kyseessä sama bändi vai kokoelmalevy?

Rob & Jones Classic on debyytiksi vähintäänkin lupaava. Levyn monipuolisuus ja äänimaailman kirjavuus on näin nuorelta bändiltä suorastaan hämmästyttävällä tasolla ja ne puutteet, joita Marylandilla nyt on, jalostunevat ajan ja kokemuksen karttuessa helmen lailla.