MORTIIS: The Grudge

Jaahas, Mortiis on sitten päättänyt ryhtyä Marilyn Mansoniksi. The Grudgella peikkomaisen keulahahmon ja muun ryhmän look ja musiikki on melkoista Antichrist Superstaria, Psalm 69:n aikaista Ministryä sekä Nine Inch Nailsia. Eli edellisellä albumilla The Smell Of Rain alkanut kehitys jatkuu uutukaisella entistä voimakkaampana.

Oikeastaan on väärin arvostella Mortiisia metallina, sillä metalliksi tämän tekee ainoastaan nokkamiehen parin minuutin vierailu Emperorin basson varressa sekä levyttäminen metallimerkille. Koneellistetut rytmit, sämplet ja sekvensserit tekevät tästä pikemminkin goottivaikutteista industrialia.

Tyyli ja imago on Mortiisilla ollut aina hallussa, mutta valitettavasti musiikista ei voi sanoa samaa. Kun The Grudgen kappaleet ovat parhaimmillaankin valjuja pastisseja edellä mainittujen jenkkien väkevimmistä sävellyksistä, osoittautuu levy pettymykseksi. Varsinkin, kun joukosta ei löydy yhtäkään edellisen albumin Parasite Godin kaltaista klassikkoa. Esimerkiksi Gibber on hauska raita, mutta jää katselemaan Jesus Built My Hotrodin perävaloja.

Aivan kuten Mansonilla, on Mortiisin musiikin muoto tärkeämpi kuin sisältönsä. Mutta sadasosalla Mansonin budjetista ei nousta Billboardin kärkeen.