NICOLE WILLIS AND THE SOUL INVESTIGATORS: Keep Reachin´ Up

Arvio julkaistu Soundissa 12/2005.
Kirjoittanut: Petri Silas.
Kesällä 2004 ilmestynyt Be It oli monessakin mielessä niin sanotun nujazzin juhlaa: mukana oli paitsi Nicole Willisin aviomiehen Jimi Tenorin yhteistyökumppaneita, myös Jukka Eskolan kaltaisia maamme tanssittavan jazzin nuoria veteraaneja. Keep Reachin' Up vaihtaa nujazzin vähän antiikkisemman muodon, soulin, pariin. Pohjalla säilyy kuitenkin se sama mehevä funk, joka on Willisin musiikkia määrittänyt jo Soul Makeover -debyytistä lähtien.

Arvio

NICOLE WILLIS AND THE SOUL INVESTIGATORS
Keep Reachin´ Up
Timmion

Kesällä 2004 ilmestynyt Be It oli monessakin mielessä niin sanotun nujazzin juhlaa: mukana oli paitsi Nicole Willisin aviomiehen Jimi Tenorin yhteistyökumppaneita, myös Jukka Eskolan kaltaisia maamme tanssittavan jazzin nuoria veteraaneja. Keep Reachin’ Up vaihtaa nujazzin vähän antiikkisemman muodon, soulin, pariin. Pohjalla säilyy kuitenkin se sama mehevä funk, joka on Willisin musiikkia määrittänyt jo Soul Makeover -debyytistä lähtien.

Tuottajana sekä äänittäjänä Keep Reachin’ Upilla on häärinyt omillaankin monesti vakuuttanut Didier Selin, Jukka Orman poika. Taustabändiksi on suitsittu hänen lähipiiristään muodostuva Soul Investigators. Jousista vastaa kovasti nykyään ahkeroiva Pekka Kuusisto, ja yleissoundi on miellyttävän orgaaninen ja raukea.

Tämä yhdistelmä pelaa yhteen juuri niin saumatta kuin kuvitella saattaa. Ongelmaksi muodostuvatkin kappaleet. Paria kaunista rakkauslaulua ja mukavaa uptempo-palaa lukuun ottamatta Keep Reachin’ Up on kuin niin monet muutkin retrolevyt. Vähän liian ontto sisältä.

Lisää luettavaa