Nimetty

Nimetty

EMI

51koodia on tuore lisä siihen bänditulokkaiden kaartiin, joka yrittää kammeta perinteistä suomirockia kohti paria astetta raskaampaa ja/tai grungeisempaa ilmaisua. Päällisin puolin Nimetty onnistuukin pyrkimyksessään, mutta todella uskottavalla tavalla profiloituminen ei ole grungejuurisessa voimarockissa yhtään sen helpompaa kuin vanhakantaisessa, iskelmällisemmässä suomirockissakaan.

Joensuulaista 51koodia kuunnellessa ei voi välttyä rinnastamasta bändiä viime vuosikymmenellä erinomaisia indielevyjä julkaisseeseen Pooliin. 51koodia-yhtyeen miehistö kun tulee kitaristia lukuun ottamatta tuosta mainiosta combosta. Poolin jumittuminen marginaaliin saattoi johtua bändin laulukielestä, jonka laulaja-biisintekijä Hannu Sallinen on tällä yrittämällä vaihtanut englannista suomeksi. Kaupallisen läpilyönnin mahdollisuudet ovat nyt paremmat, mikä ei kuitenkaan merkitse sitä, että Sallisen biisit olisivat välttämättä parantuneet.

Nimetty -albumin vahvuudet ovat sen kappaleiden melodisuudessa ja kertosäkeen kunnioittamisessa. 51koodia myös soittaa väkevämmällä otteella kuin teinimmät kilpailijansa. Suomen kieli kuitenkin paljastaa englantia armottomammin, että Hannu Sallisella ei ole lyriikoissaan paljoakaan tarjottavaa. Musiikissa on turvallisen asiallista vääntöä ja iskevää riffailua, mutta sanoitusten yllätyksettömyys latistaa yleisvaikutelmaa pahan kerran.

Vaikka 51koodia vaikuttaakin enemmältä kuin weezerisen voimarockin tietoiselta vaunuunhyppääjältä, niin debyytin anti jää sittenkin epätyydyttäväksi.