THE NOMADS: Solna

Arvio julkaistu Soundissa 5/2012.
Kirjoittanut: Ville Pirinen.

Vuodesta 1981 autotallirokkiaan jankanneet tukholmalaiset ovat nimenneet albuminsa kotilähiönsä mukaan. Erityisen ruotsalaiselta levy ei silti kuulosta. Katurokkailun juuret pysyvät yhä Amerikassa. Pitkän linjan hårdrokut ovat näyttäneet tietä muun muassa laajempaan suosioon kivunneille Hellacoptersille ja The Hivesille.

Arvio

THE NOMADS
Solna
Universal

Vuodesta 1981 autotallirokkiaan jankanneet tukholmalaiset ovat nimenneet albuminsa kotilähiönsä mukaan. Erityisen ruotsalaiselta levy ei silti kuulosta. Katurokkailun juuret pysyvät yhä Amerikassa. Pitkän linjan hårdrokut ovat näyttäneet tietä muun muassa laajempaan suosioon kivunneille Hellacoptersille ja The Hivesille. Solnan parhaat hetket kuten Can’t Go Back tai Up, Down Or Sideways ovatkin esimerkillisesti rollaavaa rokkia.

Huippurokkien lisäksi levyllä on turhan monta ihan kelpoa muttei kovin puhuttelevaa rollarimuunnelmaa. Muodollisesti kaikki on kohdallaan New York Dolls -hoilotuksesta kilkattaviin boogiepianoihin ja reteisiin kitarasooloihin, mutta samoista palikoista on rakennettu 1970-luvun jälkeen levyhyllyllinen timanttisempiakin biisejä. Keskivertoa Nomads-kappaletta ei voi väittää kehnoksi, mutta semmoisesta puuttuu se jokin, joka nostaa vaikkapa Roky Ericksonin peruskerronnan lentoon.

Solna ei toki yritäkään olla maailman omalaatuisin albumi. The Nomads soittaa klassisen garagensa tyylitajulla ja sydämellä. Suositellaan pätevän perustuuttauksen ystäville.

Lisää luettavaa