PAARMA: Pidä liekkis

Murheen ja pimeän hehkutus ovat liian kauan olleet musiikissa "realismia". Kompostikopla on alusta asti kunnostautunut tässä henkisessä hämärässä toisinlaulajina. Nyt kortensa kekoon kantaa sanaseppo, kitaristi (tässä basistikin) Paarma. Meno on erinomaisen valoisaa, sujuvaa ja tanssittavaa.

Hiukan terää levystä vie se tosiasia, että Paarman sympaattinen toustaus kulkee hyvin samalla intonaatiolla kuin koplasta karanneella Jukka-Pojalla ja muutenkin BommiTommin säätämät soundit ja keinot ovat ryhmän muilta levyiltä jo tutut, jamaikalaisista esikuvista puhumattakaan. Tekstien selväjärkisyys ilahduttaa jatkuvasti (varsinkin Harhaanjohtajissa), mutta musiikillisesti parhaat vedot saavutetaan ragga-numeroissa, jotka hamuavat roots-osastoa enemmän uusiin maisemiin.

Toisissa soundeissa Tytti Metsä ja Elina Katajamäki vetäisevät hauskat dancehall-värttinät, vaikka äänten sointi onkin kuin vanhoista mainoksista. Palamaan vaan ja Kiireinen ihminen kaahaavat maukkailla elektrorydimeillä, Ajopuu piristää huiluteemalla ja Nojoko! yllättää intialaisesti. Nimiraita päättää session akustisesti.