Jumankekka, tytöt ja pojat! Imatran Voima -tuhokaksikon puheliaampi puolisko Perttu Häkkinen on runnonut vaivihkaa kasaan levyn, joka sisältää kahdeksan kappaleen edestä vitaalisinta elektronista musiikkia aimo toviin.
Pöyhkeällä Randy Barracuda -nimimerkillä jo Imatran Voimassa (joka vetää tällä haavaa henkeä telakalla) nuorisoa villinnyttä Häkkistä on tituleerattu pandeemisesti riehuvan skweee-liikkeen kätilöksi. Yksinomaan vinyylinä ja mp3:na julkaistu levy täyttää toki löyhät skweee-kriteerit – syntetisaattorit vinkuvat paikoin teurasporsaan tavoin – mutta tämä hirviöbarrakuda uiskentelee nautiskellen omissa vesissään upottaen hampaansa tuoreinta verta kuljettavaan tanssimusiikkivaltimoon. Häkkisen uusfunk soi kirkkaana ja terävänä mutta silti sielukkaana, ja siinä on paljon samaa kuin tuoreessa brittiläisessä dubstep-vetoisessa tanssimusiikissa, jossa painopistettä on säädetty maskuliinisesta bassomekastuksesta viettelevämpään ja hienovaraisempaan suuntaan.
Biisilista on mehukas kuin vaalirahakohu: intiimi Hungry For Another Touch on silkkaa lähestymiskiellon saanutta Junior Boysia ja Ketamine Strut sohii laserinterävillä syntikoillaan sinne tänne kuin teekkareiden illanvietossa humaltunut Stormtrooper. Ceebrolisticsista tutun Michael Black Electron laulamassa Love Axe/Heavy Metallissa on vesakeskismäistä tahdikkuutta. Nerokasta.