Ikijäärä Kauko Röyhkän, jazzrunolaulaja Anna Inginmaan ja räimehtävän Hypnomen-instrumentaaliyhtyeen liitto on yllättävä ja erikoinen, eikä sen paperilla uskoisi toimivan, mutta Hypnomen on taipunut hyvin Röyhkä-formaattiin.
Musiikista tulee mieleen Kaukon ja Narttu-yhtyeen edellinen suhde. Hypnomen säestää aistikkaan punneasti, erityisesti kitaristi Pekka Laineen nakutus ja maalailu sekä kiipparisti Sami Niemisen Hammondit toimivat hienosti näissä boogaloo-soul -tyylisissä laiskanpulskissa vedoissa. Myös perkussioiden käyttö luo makeaa svengiä.
Vaikka Röyhkä onkin ansiokkaasti laatinut puolet levyn kappaleista, niin parhaat on kokonaan rustannut Pekka Laine: Suru ja Huominen on uni, jotka molemmat laulaa Anna yksin. Myös Niemisen ja Inginmaan nysväämä Paha poika on mainio.
Kaukon ja Annan äänet sopivat hyvin yhteen. Kaukon laulu on tuttua puheenomaista mörinää, mutta äityypä Kake laulamaan Mies Marsista -biisissä jopa falsetissa! Sitä kuulisi mieluusti lisää. Toivon, että joku hyvä tuottaja keskittyisi kunnolla laulattamaan Kaukoa. Anna on minulle uusi tuttavuus, taitava sävykäs laulaja. Saisiko Hypnomen Annasta vakisolistin?