SAKARI KUKKO & HUMBALAX: Paratiisi

Arvio julkaistu Soundissa 12/2011.
Kirjoittanut: Pauli Kallio.

Nykyään puhutaan vau-arkkitehtuurista. Sakari Kukon ja Humbalaxin albumia voi samalla periaatteella kutsua häh-musiikiksi. Mitä nämä heppulit oikein touhuavat?

Arvio

SAKARI KUKKO & HUMBALAX
Paratiisi
Rockadillo

Nykyään puhutaan vau-arkkitehtuurista. Sakari Kukon ja Humbalaxin albumia voi samalla periaatteella kutsua häh-musiikiksi. Mitä nämä heppulit oikein touhuavat? Vääntävät suomalaiset vanhan kansan laulut senegalilaiseksi mbalax-meiningiksi! Rytmien juuret johtavat läntisimpään Afrikkaan, mutta ne imevät aineksia niin humpasta kuin jazzistakin. Tässä yhteydessä myös Rauli Badding Somerjoen ikivihreä Paratiisi lasketaan kansanmusiikiksi.

Jos Afrocubism, Ska Cubano ja Ned Subletten kantrisalsa toimivat ja kukoistavat, niin miksei tämmöinenkin fuusio? Kukko, Youssun N’Dourin bändeissä soittanut Rene Diallo ja kumppanit ovat niin eläväisiä musikantteja, että heidän näpeissään Minun kultani kaunis on ja Lauantaki-ilta svengaavat väkisinkin. Oolannin sodasta muunneltu Suomen leijonat avaa vaihtoehtoisen näkövinkkelin taannoisen kiekkokullan juhlintaan. Iloisen irrottelun lomassa Sheila Surbanin laulamat Aamulla varhain ja Karjalan kunnailla venyttävät kaihon ja kaipauksen sietämättömän rajamaille.

Sakari Kukon mukaan Humbalaxin on tarkoitus tehdä kompleksista mblaxia tutuksi suomalaisille. Paratiisi onnistuu tehtävässään mainiosti. Yhtä lailla se muistuttaa kotikutoisista kansanlauluista vieraantunutta maailmanmusiikin matkailijaa siitä, etteivät nämä sävelmät ole ihan sattumalta siirtyneet sukupolvelta toiselle.

Lisää luettavaa