SEPIA: Flod

SEPIA
Flod
Y7 Productions

Sepia debytoi vuonna 2005 ep:llä, mutta Flod on taas aktivoituneen duon ensimmäinen albumi. Sen julkaisun kunniaksi järjestetty kiertue päättyi joulukuussa upouuden Musiikkitalomme Black Box -saliin. Suomenruotsalaiseksi bändiksi Sepiaa on kiitelty viljalti myös valtakielisessä mediassa, eikä lainkaan aiheetta, sillä sen akustisena helmeilevä folk on sekä taidokasta että sydämellistä.
Bassoakin näppäilevä kitarataituri Lauri Schreck revittelee Sepian lisäksi ainakin kolmessa sähköisessä bändissä. Veikkaan, että musiikkikasvattajaksi kouluttautunut Victoria Lindqvist laskee sielunsiskoikseen ainakin Joni Mitchellin, Emma Salokosken ja Laura Marlingin. Lindqvist ja Schreck ovat vastuussa lähes kaikista levyllä kuultavista äänistä, sävellyksistä ja sanoista.

Luonnollisesti soljuvista kappaleista kuulee, että niitä on kypsytelty huolellisesti ennen levytystä. Pitkä instrumentaali O’Farrell’s Welcome To Limerick/Sennin ja sanansa Kantelettaresta saanut Merelle lähtevä tuntuvat kuokkavierailta ruotsinkielisen folkin pidoissa, vaikka eivät jääkään muita huonommiksi.

Tavallaan Flod lähentelee täydellisyyttä, mutta jokin siinä ärsyttääkin. Kysymys on ehdottomasti makuasiasta, mutta muutaman taiteellisen kiekaisun ja kitaran korukuvion karsiminen olisi saattanut johtaa kestävämpään lopputulokseen.