SPEEDTRAP: Powerdose

SPEEDTRAP
Powerdose
Svart Records

Tästä levystä ja yhtyeestä on mahdoton kirjoittaa ilman polttomoottorimetaforia, joten en aio edes yrittää. Totuus on, että Speedtrapin uusi levy on kuin 1960- ja 1970-lukujen vaihteen jenkkiläinen muskeliauto: nopea, lihaksikas, röyhkeä, haiseva ja jättää jälkeensä palanutta kumia, mustia rantuja, savua ja tuhoa. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään kaikkien tuntema klassikko, kuten 1968 Mustang, vaan pikemminkin pienempien piirien suosikki: 1970 Plymouth Hemi’Cuda tuhlaili hevosvoimia ja bensaa suunnilleen yhtä huolettomaan tyyliin kuin bändi tällä levyllä: toinen toistaan kovempia riffejä ja tappavan taukoamaton meno.

Kuten asiaan kuuluu, tässä yhdistyvät täydellisesti NWOBHM-laulu ja metallikitarat punkin vauhtiin ja energiaan. Lisäksi biisit ovat silkkaa laatua ja levyn soundi on todella hyvä olematta ärsyttävän kliininen. Tällainen musiikki tarvitsee kuitenkin hiukan karstaa putkistoon.

Levy tuo mieleen kaikki viime vuosina Helsingin rautatieasemalla koetut deja vu -hetket. Yleensä niihin liittyi näköhavaintoja nuorista miehistä pillifarkuissa, pehmustetuissa koristossuissa ja selkälipullisissa farkkurotseissa. Exoduksella oli aika hienoja. Niitä näki vuonna 1986 ja nyt taas.

Yksi vuoden parhaista kotimaisista.