STEVIE NICKS: Trouble In Shangri-La

Olen aina ollut fasineerattu sekä Peter Greenin aikaisen Fleetwood Macin jalostamista blueseista että aikuisrockia mallintaneen Fleetwood Macin multi-platinalevyistä. Stevie Nicksin mystisen seksikkäästi nariseva ääni on korvaamaton osa jälkimmäistä "family that lays together, plays together" -kombinaattia. Mystisempää on kuitenkin ollut terävänä lauluntekijänä kunnostautuneen Nicksin soololevyjen latteus. Siinä suhteessa kokaiininpolttama rokkivelhotar on tanssahtanut askelen parempaan.
Trouble In Shangri-La on selvästi mieluisampi levy kuin vaikkapa Nicksin aiemmilta soolokiekoilta taannoin koottu hittikokoelma. Ahavoitunut neito ei aivan saavuta Mac-perheen yhteistä tasoa, mutta kiehnää parhaimmillaan kiehtovasti samoilla aaltopituuksilla. Taustalaulajina toimivat Sharon Celani ja Lori Nicks elävöittävät useimpia kappaleita taitavilla stemmoilla. Persoonallisen äänen hehkussa viihtyvät vieraina myös Sheryl Crow, Macy Gray ja Sarah McLachlan. Myös ex-siippa Lindsey Buckingham ja Pettyn Heartbreakers-muusikot kantavat kortensa kekoon.
Pätevien muusikoiden seurassa Nicks rakentaa tasaisen sarjan vahvoja, intiimejä tulkintoja, joista pelkistetyin on Crow'n säveltämä hellän akustinen It's Only Love. Nimikappale kuulostaa oikein kunnolla kypsytetyltä ja painokkaasti tulkitulta laulumelodialta. Sorcerer palaa maagisiin mielikuviin lavariiteissä nähdyn Rhiannon-noidan tanssista. Pari ikävystyttävää venkoilua ja joku epäviisas rumpuluuppi väsyttävät kokonaiselämystä, mutta Bombay Sapphires -tyylin odottamaton hohdokkuus tai vauhkompi Fall From Grace -kiidätys korostuvat sitäkin komeammin.