Los Angelesissa ja San Franciscossa vuoden 1900-luvun puolivälin paikkeilla luotu musiikki unohtuu helposti, kun puhutaan jazzin suurista linjoista. West coast jazz paremminkin jalosti kuin uudisti, ennemmin tavoitteli hienostuneita sovituksia kuin revitteli. Se oli useammin cool kuin hot. Lajityyppiä kehittivät tyylittelyyn taipuvaiset valkoiset miehet, kuten Stan Getz, Jimmy Giuffre, Dave Brubeck, Chet Baker ja Gerry Mulligan.
Mestarirumpali ja kertaustyylitaituri Teppo Mäkynen esikuntineen on ottanut tehtäväkseen tuoda länsirannikon meiningin tämän päivän Pohjolaan. Ei ole yllätys, että basisti Antti Lötjönen täydentää rytmiosaston. Herkullisesti hönkäilevän kuusimiehisen torvisektion nimekkäimmät herrat ovat Jukat Perko ja Eskola, mutta oivallisesti sovitettuja puhallinosuuksia kuunnellessa ei muista miettiä, kuka kulloinkin vie kappaletta eteenpäin. Pianistia tai kitaristia ei tässä yhteydessä tarvita. Teddy’s West Coastersin tapauksessa coolius ei merkitse lämmön puutetta.
Parhaan esimerkin tästä tarjoaa Mäkysen oma Saviour, rakennusaineiltaan yksinkertainen, mutta emotionaalisuudessaan järisyttävä kuusiminuuttinen. Se kuuluu sävellyksenä samaan ajan pysäyttävään kategoriaan kuin albumin klassikkoversiot You Don’t Know What Love Is ja Out Of This World.