TRICKY: Mixed Race

TRICKY
Mixed Race
Domino

Kukapa olisi uskonut, että vuonna 2010 voi taas kuunnella iloisin mielin uutta Trickyä? En minä. Ja nimenomaan iloisin mielin, sillä Mixed Race on valoisa ja positiivisen oloinen levy. Se on myös Trickyn ehein kokonaisuus sitten Pre-Millennium Tensionin (1996), vaikka sillä kuullaan vaikutteita laveammalla skaalalla kuin koskaan ennen.

Ennakkomaistiaisena julkaistu Murder Weapon on dorka biisi. Peter Gunn -riffi ja räpit murha-aseesta ja sormenjäljistä. Todella halpa veto, mutta toimii. Levyn aloittava Every Day on käytännössä hieno blues, kuten myös Come To Me. Hakim uppoaa minuun kuin kuuma veitsi voihin. Hakim Hamadouche laulaa ja soittaa luuttua komeasti. Time To Dance voisi sopia Sophie Ellis-Bextorin levylle. Bristol To London on hektisellä konebassolla varustettu raggabiitti. Bobby Gillespien mumisema Really Real  ei toimi ihan täysillä, mutta kokonaisuuden osana menee. Vierailijoiden lisäksi levyllä laulaa Trickyn pitkäaikainen kiertuelaulaja Franky Riley.

Hieno yllätys artistilta, jonka suhteen olin luopunut toivosta jo vuosia sitten. Hyvällä tavalla sekarotuinen suoritus.