UHRIJUHLA: Uhrijuhla

Arvio julkaistu Soundissa 12/2012.
Kirjoittanut: Eero Kettunen.

Arvio

UHRIJUHLA
Uhrijuhla
Svart Records

Uhrijuhlan esikoislevy on epämääräinen rakennelma. Bändin henkiessä avaruussähköä tai pehmeitä psykedeliahöyryjä kaikki on täydellisesti kohdallaan. Lumous haihtuu tiehensä, kun Kauko Röyhkän leivälle ja voille ei löydy tarpeeksi lisuketta. Albumille mahtuu myös kaikenlaista muuta triphop-vaikutteista lähtien.

Kokoonpanovalinnoissa ja toteutuksessa moitittavaa ei ole. Röyhkän kokoaman yhtyeen solistit Olga ja Jani Muurinen mahtuvat vahvoine äänineen vuorottelemaan samalle julkaisulle. Sama pätee Uhrijuhlan kolmeen kitaristiin, jotka tekevät albumista monipuolisen ja hienon kitaralevyn.

Luonnon, mystiikan ja kenties erotiikan aihepiiri olisi antanut Uhrijuhlalle yhtenäisen sanoituksellisen viitekehyksen. Sen sijaan lyriikoissa eksytään ajoittain lähelle kaupunkilaismaisemia ja arkipäiväisyyksiä. Pahimmillaan tällainen teksti, joka olisi puolustanut paikkaansa Röyhkän omalla tuotoksella, liittyy mielikuvituksettomaan perusbiisiin tai muutoin varautuneeseen sävellykseen.

Albumin kappalevalikoima saa Uhrijuhlan kuulostamaan keskeneräiseltä projektilta, jolla olisi ollut levyn alku- ja loppupään perusteella mahdollisuuksia vaikka mihin.

Lisää luettavaa