VAN HALEN: The Best Of Both Worlds

Arvio julkaistu Soundissa 08/2004.
Kirjoittanut: Jaan Wessman.
Vajaa kahdeksan vuotta sitten julkaistu Best Of Vol.1 puolusti vielä paikkaansa Van Halenin esittelyssä nuoremmalle sukupolvelle. Jotkut jopa uskoivat alkuperäissolisti David Lee Rothin liittyvän takaisin bändiin kokoelmalle äänitettyjen "täkyjen" perusteella.

Arvio

VAN HALEN
The Best Of Both Worlds
Warner

Vajaa kahdeksan vuotta sitten julkaistu Best Of Vol.1 puolusti vielä paikkaansa Van Halenin esittelyssä nuoremmalle sukupolvelle. Jotkut jopa uskoivat alkuperäissolisti David Lee Rothin liittyvän takaisin bändiin kokoelmalle äänitettyjen "täkyjen" perusteella. Mikrofonin eteen astui kuitenkin entinen Extreme-ääntelijä Gary Cherone, jonka kera saatiin studiossa aikaiseksi yksi unohdettava levy. Ja nyt, kuuden vuoden jälkeen, tv-kampanjoitu ryöstöoperaatio.

Räikeä totuus on, että The Best Of Both Worldsiltä löytyy tismalleen samat biisit kuin taannoiselta Vol.1:ltä -kokoelmien eksklusiiviraidat poislukien. Pakkohankinnan fanille uudesta kompilaatiosta tekee kolme uutta ja mitäänsanomatonta kappaletta, joiden spesiaalisuudesta vastaa bändin järjestysluvussa toisen vokalistin eli Sammy Hagarin työpanos. VH-kompletisti omistaa siis tietyt klassikkot vähintään kolmella eri julkaisulla suostuessaan tämän puhalluksen uhriksi. Kuluttajaa solvataan vielä pisteeksi i:n päälle sisällyttämällä Ain't Talkin' 'Bout Lovesta, Panamasta ja Jumpista sekä alkuperäiset studio- että puuduttavat keikkaversiot, jotka löytyvät vuoden 1993 livetuplalta!

Jos tuplaformaatissa julkaistulta The Best Of Both Worldsiltä oltaisiin karsittu kaikki aiemmalta kokoelmalta löytyvät biisit ja nimetty levy Vol.2:ksi, voisi homman vielä sulattaakin. Nyt hommassa löyhkää todella törkeän rahastuksen katku. 

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa