VARIOUS ARTISTS: Sunday Nights: The Songs Of Junior Kimbrough

Arvio julkaistu Soundissa 03/2005.
Kirjoittanut: Pauli Kallio.
Levy-yhtiön edusmies kiiruhtaa kertomaan levyn takakannessa, ettei maailma tarvitse enempää tribuuttilevyjä, mutta sille pitää kertoa Junior Kimbroughista. Tietoa jakavat Pete Yornin, Cat Powerin ja Jim Whiten kaltaiset rockin nykyihmiset.

Arvio

VARIOUS ARTISTS
Sunday Nights: The Songs Of Junior Kimbrough
Fat Possum

Levy-yhtiön edusmies kiiruhtaa kertomaan levyn takakannessa, ettei maailma tarvitse enempää tribuuttilevyjä, mutta sille pitää kertoa Junior Kimbroughista. Tietoa jakavat Pete Yornin, Cat Powerin ja Jim Whiten kaltaiset rockin nykyihmiset. Kimbrough syntyi vuonna 1930 Mississipissä, mutta pääsi levyttämään hypnoottisesti hakkaavaa muinaisbluesiaan vasta 62-vuotiaana. Julkinen ura jäi lyhyeksi, sillä kuolema korjasi miehen vuosituhannen vaihteessa. Muistelemaan jäi 36 lasta ja huomattava määrä musiikillisia perillisiä.

Monessa tapauksessa on vanhassa vara parempi. Löysäranteinen rähjäisyys toimii parhaiten oppi-isän känsäisissä käsissä. Kun Black Keys käsittelee My Mind Is Ramblinia, sekä kehutun duon että biisin ansiot jäävät arvailujen varaan. Spiritualizedin Sad Days Lonely Nights uuvuttaa jo kolmen minuutin kohdalla. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin onnistuu tehtävässään – Heartless Bastards, Mark Lanegan ja Blues Explosion suorastaan kiitettävästi.

Hurjinta jälkeä tekee uudelleen koottu Iggy & The Stooges, jonka versiot You Better Runista aloittavat ja päättävät kokoelman. Sanat kertovat raiskaajaa pakenevasta naisesta. Iggy on pitkästä aikaa aidosti pelottava. En suosittele seksuaalista väkivaltaa kokeneille. Kimbroughin saman nimistä kokoelmaa sen sijaan suosittelen jokaiselle alkukantaisen musiikin ystävälle. Fat Possumin väki lupaa rahat takaisin, jollei meno miellytä. 

Lisää luettavaa