WABANAG: Ulodi

Helsingissä majailevan Wabanagin neljä jäsentä edustavat eri kansallisuuksia. Rumpuja lyö irlantilainen Daithi O'Clerigh, bassoa pumppaa Ivo Baric Balkanilta ja kitaroita pelaa Juha Jokiranta, mutta Roni Martinin ja Esu Holopaisen tuottaman menon säätää laulaja/lauluntekijä, huilisti ja noitarumpua kumistava Yovan Nagwetch, Kanadan itärannikon Metis-Wabanaki-intiaani.

Omalla kielellään laulava Nagwetch on omaksunut heimoperinteen poppamiesisältään ja se leijuu tribaali-instrumenttien maustamassa musiikissa vahvana. Ritualistis-spirituaalinen tunnelma poikkeaa piristävästi niin eurooppalaisesta, afro-amerikkalaisesta kuin itämaisestakin, vaikka vaikutteita on otettu rockista ja folk(e)ista. Omien sävelmien rinnalla kuullaan muutama trad-laulu wabanakeilta, yksi zuneiltakin.

Eksoottisuudestaan huolimatta musiikki ei ole "vaikeata", melodista ja rytmistä tarttumapintaa on runsaasti. Vaikutelma on rauhoittava ja parantava. Ulodi tarkoittaakin "onnea ja harmoniaa".