Monitoimimies Zarkus Poussan hauskan kotikutoisesti funkahtava Superwoman soi taannoin taajaan radiossa. Esikoisalbumilla näppärä elektropoppailu sysää mustan 70-luvun vaikutteet sivurooliin.
Iskelmällisimmillään Love Tracks muistuttaa karmaisevasti kasarivuosien syntikkapopin piukoista muovisoundeista ja ilmavista tukkalaitteista. Onneksi levyn luokittelu ei ole aivan näin yksinkertaista. Päähenkilö käsittelee syntikoiden lisäksi suvereenisti monia lyömä- ja kielisoittimia. Neljäntoista etevän musikantin avustajajoukko pitää huolen puhaltimista, jousista sun muista.
Zarkus osaa rakennella vaivattoman tuntuisia sävelmiä ja vaivihkaa mieleen pureutuvia kertosäkeitä. Rotevan miehen ääni on hento, mutta taipuisana sovelias pieniin ihmissuhdekuvaelmiin. Kymmenestä laulusta neljä on suomenkielisiä ja loput englantia. Edelliset puhuttelevat enemmän, varsinkin kepeä onnen kuvaus Paljon ja napakka riitelydraama Huudetaan.
Zarkusta ei voi syyttää cd-aikaa vaivaavasta mammuttitaudista, sillä Love Tracks kestää vain reilut puoli tuntia. Albumi julkaistaan myös vinyylinä, toivottavasti siten, että äidin- ja englanninkieliset esitykset erotellaan omille puolikkailleen.