Helsingin Nosturissa ja Tampereen Olympiassa on perjantaina ja lauantaina luvassa todella järeän luokan ”Nokia old school -kinkerit”, kun estradeille nousevat 1990-luvun alkupuolella kovaa jälkeä death metal -skenessä tehneet Lubricant, Purtenance ja Convulse.
Ko. yhteiskeikat ovat siinäkin mielessä aivan mainioita juttuja, että eihän tällaisesta osannut joskus 2000-luvun alkupuolella edes haaveilla – orkesterit kun olivat todella vahvasti telakalla. Onneksi kävi kuitenkin niin, että Purtenance ja Convulse kasasivat rivinsä uudelleen vuonna 2012, kun taas Lubricant aktivoitui pitkän tauon jälkeen vuonna 2015.
Katsotaanpa, mitä orkestereilla on mielen päällä keikkojen alla.
Olisitko uskonut 90-luvun alussa, että ”tottahan toki näitä biisejä soitellaan melkein 30 vuotta myöhemminkin”?
Aki Ala-Kokko, Lubricant: – Ei todellakaan olisi voinut kuvitella, että näin kävisi. Lubricant ”hajosi” aikoinaan selkeissä ajatuksissa, että tämä genre ja musiikillinen polku on tullut nyt nähtyä. Oli aika tehdä jotain muuta. Me kuunnellaan aina joskus meidän viimeistä keikkaa Vantaan Vernissassa, ja se on vähän kuin Metallica soittamassa Take On Me:tä. Eli ”lopettakaa jo hyvän sään aikana, kiitos!”
Harri Salo ja Juha Rannikko, Purtenance: – Eipä tullut silloin mieleen… Mutta on hauskaa, että näitä biisejä saa vieläkin soittaa ja joku jaksaa jopa kuunnella!
Rami Jämsä, Convulse: – No, en todellakaan olisi uskonut. Nuorempana viikkokin tuntui jo ikuisuudelta, saati sitten 30 vuotta… Mutta onhan tässä hieno huomata, että 17-vuotiaana tehnyt biisit ovat kestäneet yllättävän hyvin aikaa ja maistuvat edelleen myös yleisöllekin.
Mikä on tavalla tai toisella unohtumattomin muistosi, jos mietit Nokian ”meininkiä ja skeneä” silloin 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa?
Aki Ala-Kokko, Lubricant: – Kai ne lämpimimmät muistot liittyy siihen kevyeen nosteeseen, joka Lubricantilla oli ekan kasettidemon ilmestyttyä. Sitä meni niin paljon ympäri maailmaa, ja sekä me että jengi oli selkeästi sitä mieltä että nyt ollaan jonkun hyvän äärellä. Se sitten synnytti sellaista kivaa tekemisen meininkiä, keikkoja, frendejä, bileitä, lopulta sitten levyn ja niin edelleen.
Harri Salo ja Juha Rannikko, Purtenance: – Nokialla oli paljon metallipäitä ja sitä kautta paljon erilaisia bändiviritelmiä, ja hyvät harjoituspaikat. Huonommat muistot liittyvät Kuhasen Janin (Convulse) poismenoon.
Rami Jämsä, Convulse: – Oikeastaan hienoin muisto liittyy World Without God -levyyn. Ei niinkään yksittäisenä muistona, vaan koko prosessina. Demon tekeminen, levytyssopimuksen saaminen, studiossa äänittäminen ja viimein myös itse fyysisen vinyylin käteen saaminen. Koko aikakautta leimasi nuoruuden palava intohimo musiikin tekemiseen ja soittamiseen.
Mitä bändi merkitsee sinulle tänä päivänä versus 90-luvun alkupuoli?
Aki Ala-Kokko, Lubricant: – Siis silloinhan vaan kaikki asiallisimmat ihmiset soitti bändeissä. Se oli ”reteetä”. Sitten kun pääsi nuorena poikana aika paljon keikoillekin soittamaan omaa musiikkiansa, niin kyllähän siitä ylpeäksi tuli! Nykyään Lubricant on ennen muuta veljellinen ystäväporukka, ja meistä on tosi kiva nähdä toisiamme aina keikkojen ja treenien yhteydessä. Puhutaan aina sairauksistamme ja vioistamme ja kukas on sattunut viimeksi kuolemaan ja katsellaan, että keneltä pukkaa pisintä harmaata karvaa korvista pihalle.
Harri Salo ja Juha Rannikko, Purtenance: – Yleisellä tasolla se merkitsee yhtä paljon kuin silloin, ehkä jopa enemmänkin!
Rami Jämsä, Convulse: – Taustalla on edelleen intohimo tehdä omaa musiikkia. Ilman sitä uusien biisien säveltäminen olisi mahdotonta… Minun on vaikea nähdä itseäni pelkästään vanhoja biisejä soittavana ”nostalgiajukeboxina”. Nautin tänä päivänä hyvin pitkälti samojen asioiden tekemisestä kuin 90-luvunkin alussa, mutta nykyään olen ihmisenä paljon kärsivällisempi, suvaitsevaisempi ja armollisempi myös itseäni kohtaan. Asioiden ei tarvitse enää tapahtua heti ja vähempäänkin musiikilliseen menestykseen voi olla tyytyväinen. Olen myös edelleen onnellinen siitä, että aloitin kitaran soittamisen vuonna 1985 ja jatkan sitä vuonna 2018. Matti Nykästä lainatakseni: ”Elämä on ihmisen parasta aikaa!”
Kerropa myös bändin mahdollisista tulevista kuvioista ja suunnitelmista!
Aki Ala-Kokko, Lubricant: – Lubricant on tehnyt uutta musaa, muutamaa biisiä ollaan jo keikoillakin vedelty. Meillä on tähtäimessä äänittää uusi levy. Tavoitteita on hyvä olla. Tavoitteet pitää meidät nytkin kasassa, sillä tämä ns. comeback-momento meni jo. Nyt pitää tehdä jotain uutta että päästään taas jengin huulille. Toivottavasti päästään!
Harri Salo ja Juha Rannikko, Purtenance: – Tarkoitus ei ole lopetellaihan vielä. Loppuvuodesta tulee uutta julkaisua ja tehdään myös Euroopan-kiertue.
Rami Jämsä, Convulse: – Convulse tekee kesän kotimaan keikkojen lisäksi satunnaisia pistokeikkoja ulkomaan festareille sekä vähän pidemmän kiertueen lokakuussa Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Treenaamme myös jatkuvasti kerran viikossa, noin neljä tuntia kerrallaan. Tavoitteena on julkaista uusi Convulse-albumi ensi vuonna, ja tällä hetkellä uutta materiaalia on noin puolen albumin verran sävellettynä. Ai niin… Kesäkuussa julkaisemme uuden Convulse-biisin digisinkkuna, joten pitäkää korvanne auki. Meillä on vielä paljon kilometrejä jäljellä!