Pearl Jamin Eddie Vedder muistelee Roskilden traagisia tapahtumia ja Pete Townshendilta saamaansa tukea – ”Hän antoi minulle voimaa”

Yhdeksän fania kuoli ja 26 loukkaantui yhtyeen festarikeikalla 20 vuotta sitten.

Pearl Jam -nokkamies Eddie Vedder osallistui Chris Cornellin Lily-tyttären vetämään Mind Wide Open -sarjaan ja muisteli keskustelun yhteydessä vuonna 2000 Tanskan Roskilde-festivaaleilla sattunutta tragediaa, jossa bändin keikan aikana yhdeksän fania menehtyi ja 26 katsojaa loukkaantui väkijoukon puristuksissa.

”Olimme juuri saaneet kuulla uutisen, että läheiset ystävämme Chris ja Susan olivat juuri saaneet lapsen ja hänen nimensä oli Lily. Itkimme onnen kyyneleitä ja halailille toisiamme. Tämä tapahtui vain alle 15 minuuttia ennen kuin nousimme lavalle. Se oli meille iso juttu, koska olit ensimmäinen lapsi lähipiiristämme”, Vedder muisteli.

40 minuuttia myöhemmin ilo kuitenkin muuttui kauhuksi ja suruksi. Vedder kertoo bändin jäsenten käyneen menehtyneidenvanhempien kanssa pitkän polun tragediasta toipuessaan ja oppineen tuntemaan sen tuskan, jota menehtyneiden läheiset joutuivat kokemaan. Laulaja sanoo itse saaneensa arvokasta tukea The Who -kitaristi Pete Townshendilta, jolla oli vastaavia kokemuksia – 11 fania kuoli Who’n keikalla vuonna 1979.

”Siinä minä olin sikiöasennossa ja Pete sanoi, että ’Sinä pystyt [käsittelemään asian]. Intin, etten pysty. Olin hajoamassa. Mutta hän vakuutti, että kestän kyllä”, Vedder sanoo.

Vedderin mukaan bändillä oli aina keikoillaan tapana toimia ”hengenpelastajina” ja varmistaa soittamisen ohessa, että yleisöllä on kaikki kunnossa. Siksi tragedia iski erityisen laulajaan erityisen kovaa, koska bändi oli aina pitänyt yleisön turvallisuutta ykkösprioriteettina.

”Ajattelinkin, että ’Voi minua, miten näin saattoi käydä meille?’ Ja Pete sanoi, että ’Kenties siksi, että te kestätte sen’. Hän antoi minulle voimaa koota itseni: älä surkuttele, älä reagoi – toimi”, toteaa Vedder.

”Joskus sitä jää jumiin pelkkään ensireaktioon. Ryyppäät koko yön ja valitat, mutta keksitkö mitään ratkaisuja? Jossain vaiheessa sitä kyllästyy valittamiseen ja alkaa miettiä, mitä asioille voisi oikeasti tehdä.”