Yhdysvaltalainen jazzsäveltäjä ja saksofonisti Ornette Coleman on kuollut 85-vuotiaana. Miehen ura on kerrottu tämän surupäivän aikana jo lukemattomia kertoja (lukekaa vaikka tämä New York Timesin nekrologi), mutta sallinette pienen omakohtaisen kunnianosoituksen.
Ornette Colemanin nerokkuus on helposti paikannettavissa kuuntelemalla alta löytyvä Lonely Woman. Tuo Ornetten kolmannen albumin The Shape Of Jazz To Come (1959) avausraita rakentuu täydellisen melodian ympärille.
Sieltä se tulee heti alkuun Ornetten ja trumpetisti Don Cherryn kuljettamana. Välillä livetään jännittäviin seikkailuihin, mutta pian palataan taas uudestaan ja uudestaan tuon jumalaisen melodian pariin. Viisiminuuttinen soljuu niin vaivattomasti, että on helppoa ymmärtää miksi juuri Lonely Woman on Colemanin tunnetuin sävellys.
Joskus kolmisen vuotta sitten aloin ylläpitää henkilökohtaista Songs I Don’t Get Sick Of -listaani. Suppeahkolle listalle pääsevät vain ne kaikkein kovinta kulutusta kestävät kappaleet. Laulut, joista en yksinkertaisesti saa kyllikseni. Sieltä on myös poistunut monta kappaletta, lauluja joiden luulin kestävän ikuisesti mutta jotka lopulta saivat ajatukseni harhailemaan tai sormeni hamuamaan next-nappia.
Ensimmäinen tuolle listalle päätynyt kappale oli Lonely Woman, eikä se tule koskaan sieltä poistumaan.
Kiitos, Ornette Coleman 9.3.1930–11.6.2015.