Mitä kummaa tapahtui Redramalle? Teinivuosien rap-idolista tuli ällöttävää MTV-huttua. Väkisinkin tulee suru puseroon sekä kihahtaa kyynel silmäkulmaan, kun kuuntelee tätä vuoden 2001 rapin Suomen mestarin uusinta tuotosta, joka on valovuosien päässä Lassen alkutaipaleen raa’asta ja persoonallisesta soundista, jolla hän aikoinaan syöksyi suomalaisen rap-skenen parhaimmistoon.
Tämä edm-genreen hypänneen Redraman Reflections-albumi on nimittäin veret hyydyttävää autotune-roskaa, koneistettua pop-pilipalia. MGI-pseudolla esiintyvä tuottaja on yhdessä Redraman kanssa sliipannut biiseistä kaiken särmän ja intohimon. Kokonaisuus on kolkko ja iloton, mutta ennen kaikkea yksitoikkoinen – näitä biisejä on 13 levylle mahtuvassa tusinassa. Käytännössä se on setti mitäänsanomattomia pop-hittejä Backstreet Boysien A.J. McLeanilla höystettynä minkä tahansa keskisuuren suomalaisen kaupungin yökerhon laminaateille tampattaviksi. Samanlaista NRJ-puuroa tehdään tuutin täydeltä kovalevyt tukkoon kaikissa maanosissa. Reflections-albumilla ei ole persoonaa, ei tunnetta, ei minkäänlaista tarttumapintaa. Sääli sinänsä, sillä Redraman räpit soljuvat edelleen entiseen malliin. Niitä on vain vaikea kuulla – saatika kuunnella – ylituotetun hittikaavan läpi.