Sopivasti sinnepäin murjomista – Crowbarin luomusludgeen voi luottaa

Crowbar
The Serpent Only Lies
E1

New Orleansin murjojat ovat palanneet parin vuoden levytystauolta, ja kaikki on turvallisesti niin kuin ennenkin. Crowbarin sludge soi edelleen luomuna, horjuvana ja raskaana, eikä väsähtämisen merkkejä ole havaittavissa, vaikka ukot käyvät kuudettakymmenettä. Päinvastoin, esimerkiksi kakkosraita Plasmic And Pure on erityisen iskevä, eittämättä yksi vuoden parhaita metallibiisejä. A-osan riffistä olisi Dimebag Darrellkin ollut ylpeä.

Laulaja-kitaristi Kirk Windsteinin tunnistettava ja persoonallinen ulosanti on näinä prosessoitujen ja puhkituotettujen laulusuoritusten aikoina virkistävää. Näin siihen mikrofoniin pitää huutaa! Äänityksen politiikka on muutenkin oikeamielinen: sopivan hiomatonta, hieman epävireistä ja muhkean säröistä, niin kuin näissä hommissa olla pitääkin.

The Serpent Only Liesissä ei ole oikeastaan mitään moitittavaa. Se on kokoelma hyvän ja tiukasti yhteen soittavan bändin kokemuksellaan yhteen nivomia ja ytimekkäitä lauluja, ei sen enempää eikä vähempää. Viimeisin loistokkuus ja kuolemattomuus puuttuu, mutta monilla uudemmilla yrittäjillä Crowbar pyyhkii taas lattiaa.