Demoefekti 39/2020

Portraits

Tällä kertaa Demoefektissä Portraits, Rujo Katras, Weg ja Heiskane.

PORTRAITS

Espoon Portraitsin metalcore yhdistelee After the Burialin raskautta As I Lay Dyingin kahtiajakoisuuteen. Ote on ammattimainen niin napakan soiton kuin tukevien soundienkin puolesta. Myös laulajalla on musiikkityyliin varsin hyvin sopiva ääni. Sekä karjutut että melodisen puhtaat lauluosuudet sujuvat mallikkaasti. Perusasiat ovat siis hallussa ja Hands of Guilt on hyvä sävellys, jossa melodisuus ja mättö yhdistyvät saumattomasti ja vaivattomasti. Lopulta bändi ehkä kuitenkin pysyy tyylillisesti vähän liian tiukasti metalcore-boksin sisällä. Silti erittäin lupaava yhtye.

facebook.com/portraitsofmypast

RUJO KATRAS

Jyväskylässä 2013 perustettu Rujo Katras kertoo soittaneensa vuosien varrella muunmuassa Timo Rautiaisen & Trio Niskalaukauksen, Maj Karman ja Korpiklaanin kanssa. Mainittujen bändien perusteella saakin jo aika hyvän käsityksen Rujon Katraan soundista. Bändi yhdistelee Maj Karman Kauniiden Kuvien ensimmäisten levyjen kulmikkuutta Niskalaukauksen napakkuuteen. Tarjolla on siis metallista ja takovan raskasta suomenkielistä musiikkia. Riffit ovat vähän geneerisiä, mutta soitto on kovatasoista ja laulusuoritus on erinomainen. Biisikin on hyvä, joskin kertsi saisi olla omaperäisempi.

facebook.com/rujokatras

WEG

Weg on Mikko Järvenpäästä ja Antti-Jussi Valkamasta koostuva helsinkiläinen duo. Silti saatekirje suomalaiseen mediaan on rikkinäisellä englannilla. Onhan se tietysti tapa erottua joukosta. Se, että laulukin on rikkinäisellä englannilla on isompi ongelma. Sinänsä sääli, sillä sävellyksenä 90 Degrees on erinomainen. Pelkistetty toteutus jättää hienot ysärityyliset melodiat oikeutetusti etualalle. Kertsi on sävellyksellisesti todella oivaltava, mutta laulusuoritus saisi olla vähän melodisempi. Onnistuneemmalla laulusuorituksella tämä olisi erinomainen. Oikein hyvä näinkin.

facebook.com/wegfinland

HEISKANE

Vaikka Uudenmaan Heiskane soittaakin suomenkielistä alternative metalia, osoitetaan Kaksi yhtä -biisillä kunniaa myös klassisen rockin suuruuksille. Biisillä on Alice Cooperin Poisonin mieleen tuovia melodioita ja osa riffeistä rockaa kuin Kiss aikoinaan. Soundit ovat kuitenkin nykypäivää ja suomirockmaiset laulumelodiat tuovat oman mausteensa soppaan. Heiskane sekoittaa musiikissaan varsin erilaisia elementtejä, mutta lopputulos on kuitenkin aika luonteva. Silti melkein viisiminuuttinen biisi alkaa loppua kohti kaatua omien kerrostensa alle. Ainakin kitarasoolosta kannattaisi luopua.

facebook.com/Heiskane-Band


Soundin Demoefektissä nostetaan joka toinen viikko esiin muutama kiinnostavin demo. Demosetänä toimii Nuutti Heiskala.
Ohjeet demojen lähettämiseen löytyvät täältä.