Soundin Aika velikultia -sarja jatkuu metallisissa merkeissä. Eilen Donkkareiden Jukka Puurula kertoi koettelemuksistaan rock-Suomen suurilla lavoilla, ja nyt Amorphisin Tomi Koivusaari vie hommat ulkomaankiertueille asti.
Tällä hetkellä Amorphis reissaa pitkin Etelä-Amerikkaa, ja yhtyeen Facebook-sivujen perusteella meininki on ollut antoisaa. Tänään on vuorossa keikka Chilen Santiagossa, huomenna Uruguayn Montevideossa.
Suomeen yhtye palaa kesäkuun alussa, jolloin orkesterin voi nähdä Tampereen South Park -festareilla 10. kesäkuuta. Myöhemmin orkesteri muun muassa lämmittelee Black Sabbathia Helsingissä 7. heinäkuuta.
Teksti: Tomi Koivusaari
”Tällainen tuli mieleen. Oltiin olisiko ollut 1997 Elegyn Euroopan-kiertueen viimeisellä keikalla jossain päin eurooppaa, ja viimeiselle keikallehan on tapana tehdä jonkunlainen jäynä joko bändikaverille, crew’lle tai lämppäribändille.
Silloisen laulajamme [Pasi Koskinen – toim. huom.] polvi oli vinksahtanut sijoiltaan paria päivää ennen lavalla pogotessa, joten hän hoisi viimeiset keikat istualteen tuolissa, jalka paketissa lavan keskellä. Brittiläinen kiertuehenkilökuntamme aina kantoi hänet sinne.
Laulaja istui muutaman minuutin yksinään keskellä lavaa hiljaisuudessa ilman mikrofonia, bisse toisessa kädessä ja rööki toisessa.
En muista, oliko se bändin vai crew’n idea, mutta viimeisellä keikalla solisti kannettiin totutusti mahtipontisen intron aikana lavan keskelle, intro loppui – eikä muu bändi saapunutkaan lavalle. Laulaja istui muutaman minuutin yksinään keskellä lavaa hiljaisuudessa ilman mikrofonia, bisse toisessa kädessä ja rööki toisessa.
Yleisö tietysti mietti, että mitähän helvettiä. Kyllä nauratti, varsinkin kun näki solistin ihmettelevän ja vittuuntuneen katseen lavan sivulle. Mitäpä siinä lavalla istuessa jalka paketissa muuta voi tehdä kuin hörppiä olutta ja katsella seinille. Mutta kyllähän miehen huumori riitti tuohonkin.
Myöhemmin samana iltana kävi vielä niin, että vikan keikan bileiden tuoksinnassa hänet unohdettiin johonkin bäkkärin huoneeseen yksinään – tietenkin ilman mitään virvokkeita, vieläpä, kun muu juhlaryhmä siirtyi yksi toisensa jälkeen baarin puolelle. Solisti ei siis tietenkään pystynyt itse liikkumaan jalkapakettinsa takia. Eikä siihen aikaan tainnut olla kellään kännyköitä.
Aika kypsänä se istui siellä yksinään, kun muutaman tunnin päästä miestä ruvettiin kaipailemaan bussiin. Että semmoinen reilukerho.
Juustoa ja kermavaahtoa levitettiin vuorotellen koko kropalle. Kotitalousoperaatio keskeytyi välillä, kun uhri havahtui ja lähti jahtaamaan kokkikolmosia hullun kiilto silmissään.
Perussketsit, kuten nukkuvan naamanväritykset ja piirtelyt, on tietty tehty kymmeniä kertoja varmaan kaikille vuorollaan nuorempana. Erään entisen jäsenemme koristelimme yön pimeinä tunteina portugalilaisessa hotellihuoneessa ihmislasagneksi. Juustoa ja kermavaahtoa levitettiin vuorotellen koko kropalle.
Kotitalousoperaatio keskeytyi aina välillä, kun uhri havahtui ja lähti jahtaamaan kokkikolmosia hullun kiilto silmissään pitkin käytäviä. Kun takaa-ajaja väsähti ja vetäytyi taas makuulle, jatkui ruoanlaitto. Kyllä hihitytti. Voi niitä aikoja.
Sitten oli vielä ex-rumpalille Kasarin Pekalle bändin järjestämät polttarit, huh huh. Mutta se oli jo niin rankkaa menoa, ettei sitä tohdi julkisesti edes muistella!”