”Se, mitä Iggy teki, on toteen käynyt unelma” – Iggy Pop ja Underworld kertovat tulevan levynsä syntymisestä Trainspotting-kirjailijan haastattelussa

SAA KÄYTTÄÄ VAIN IRVINE SMITH -ARTIKKELIN YHTEYDESSÄ
Iggy Pop, Underworld ja Irvine Welsh.
Rob Ashton Baker

Iggy Pop ja Underworld yhdistivät voimansa ja tuloksena syntyi ep-levy Teatime Dub Encounters. Trainspotting-kirjailija Irvine Welsh istui alas Iggy Popin sekä Underworldin Karl Hyden ja Rick Smithin kanssa keskustelemaan yhteistyöhön ajaneesta elokuvasta sekä hotellihuoneessa äänitetystä levystä. Seuraavassa ote herrojen jutustelutuokioista.

Teksti: Irvine Welsh. Käännös: Vesa Siltanen

Olen ihaillut Iggy Popia 70-luvulta saakka ja rakastin Underworldia läpi 80-luvun lopun tanssimusiikkiskenen kehittymisen. 90-luvulla kirjoitin sekaisin olemisesta Trainspotting-novellin, jonka Iggy lähes haamukirjoitti ja jota alleviivasi tanssimusiikin biitit. Siitä tehtiin elokuva. Kaksi ikonisinta leffassa kuultua biisiä, Born Slippy (Nuxx) ja Lust For Life olivat Iggyn ja Underworldin käsialaa. Joten kun he nyt tekevät yhteistyönä neljän biisin ep-levyn, olen todella innoissani saadessani ottaa pienen palan kunniaa sen mahdollistamisesta.

Keskustelimme viikonlopun ajan ravintolassa, hienostohotellissa teen äärellä sekä Iggyn joenrantamökillä. Tässä tiivistetty versio siitä, mistä kaikesta puhuimme:

Irvine: – Oletko koskaan polttanut lentokoneessa, Jim?

Iggy: – Tapasin nauttia siitä niihin aikoihin, kun sain ensimmäistä kertaa hieman rahaa taskuun, noin 50 dollarin verran. Tyttöystäväni asui Clevelandissa, joka on, mitä, 48 minuutin lentomatkan päässä Detroitista. Lentolippu maksoi 25 dollaria ja ajattelin: ”Minulla on tarpeeksi rahaa lentää Clevelandiin, iskeä tyttö ja palata kotiin!”

– Niihin aikoihin poltin jatkuvasti, mutta sitten tapahtui Bells & Circles -kappaleessa [ep-levyn single, joka julkaistiin toukokuun lopussa] kuvailtu välikohtaus. Olin henkosta vailla oleva epätoivoinen Stooges vuonna 1974. Olimme matkalla Washington D.C.:hen ja imaisin gramman kokaiinia. Laskin pöytätason alas ja vetäisin koko gramman. Yksi kaunis, pitkä ja tumma lentoemäntä olisi ollut vapaana, mutta sitte aloin juomaan pahinta terää tasoittaakseni.

Irvine: – He eivät siis välittäneet kokaiinista lentokoneissa niihin aikoihin?

Iggy: – No, minua ei ainakaan haitannut!

Irvine: – No entäpä tämä neljän biisin ep, miten se syntyi? Miten te tapasitte?

Rick: – Danny Boyle [ohjaaja] pyysi minulta apua T2 Trainspottingiin ja innostuimme siitä, miten voisimme lähestyä musiikkia eri tavalla kuin ensimmäisessä elokuvassa. Säveltäjää ei tässä vaiheessa ollut mukana, joten ajattelimme: ”Mitäs jos saisimme Iggyltä uuden biisin, joka voisi soida tässä tietyssä kohtauksessa?” Managerini otti sitten yhteyttä Iggyyn. Ajoituskin onnistui hyvin, taisit olla Lontoossa keikalla?

Iggy: – Olin silloin Post Pop Depression -kiertueella Josh Hommen kanssa.

”Raahasin käytännössä puolet studiostani vuokraamaamme hotellihuoneeseen, asensin laitteet ja istuin odottamaan”
-Rick Smith

Rick: – Majoituit The Savoyssa ja suostuit armollisesti tapaamiseen. Molemmilla oli vahva side Trainspottingiin ja sitten ajattelin: ”Minulla on käsillä ainoa mahdollisuus vakuuttaa tämä herrasmies siitä, että meidän tulisi tehdä yhdessä musiikkia”. Joten raahasin käytännössä puolet studiostani vuokraamaamme hotellihuoneeseen, asensin laitteet ja istuin odottamaan.

Iggy: – Se oli minulle oikeastaan aika traumaattista. Olin minua 25 vuotta nuoremman kaverin kanssa tekemässä rokkikiertuetta ja sitten Danny Boyle halusi keskustella jostain elokuvasta. Ajattelin, että kuulostaa hyvältä, mutta minulla on kiertue kesken. Olen hyvin tarkka esiintymisistäni, mutta heillä oli biisi Shotgun Mouthwash (High Contrastin kappale, josta tuli T2-elokuvan avaava biisi) jonka kuuntelin. Se kuulosti minusta hyvältä ja mietin, mihin minua tarvitaan. Danny sanoi pohtineensa, josko he saisivat hieman Iggy Popia biisiin. Ajattelin, että ette vittu saa Iggy Popia vitun Shotgun Mouthwashiin. En kuitenkaan sanonut niin, vaan totesin että no katsotaan, mitä voin tehdä.

Tämä punkin ja teknon fuusio tapahtui The Savoyssa. Kyllä, siinä hienostohotellissa, jossa Churchill piti kabinettitapaamisiaan. Hotellilla on kuitenkin yhteys rock ’n’ rolliin: Bob Dylanin Subterranean Homesick Bluesin video kuvattiin viereisellä kujalla tunnelman vuoksi. Mutta miksi siis tämä hotelli?

Iggy: – Minä oli Savoyssa valmistumassa Lontoon-keikkaan ja tapasin Rickin, josta pidin. Hän oli hyvin kohtelias ja se merkitsee minulle paljon. Onnistuimme tutustumaan jonkun verran ja hänellä oli muutamia raitoja valmiin. Ajatukseni alkoivat juosta, koska kun kohtaat jonkun, joka on asettanut kokonaisen hemmetin studion hotellihuoneeseen eteesi ja jolla on 30 hyvin hiottua biisiä odottamassa, et halua olla se jänishousu, joka pyörittelee päätään!

”Voisin pilata loppupäivän jauhamalla kaikista niistä uskomattomista asioista, joita ihmiset ovat tehneet lentokoneita kaapatessaan”
-Iggy Pop

Rick: – Tavallaan se, mitä Iggy teki, on toteen käynyt unelma. Hän oli spontaani, eli hetkessä, reagoi kuulemaansa ja siinä se. Minun ei tarvinnut kyseenalaistaa tekstien aiheita, homma tuntui niin hyvältä.

Iggy: – Minä tavallaan yhdistän henkilökohtaista johonkin lukemaani tai kuulemaani. Esimerkiksi Bells & Circles on puoliksi henkilökohtaista kokemusta ja puolet kirjasta, josta pidän todella eli The Golden Age of Skyjacking vai mikä se olikaan [viitaten Brendan I. Koernerin kirjaan The Skies Belong To Us: Love and Terror in the Golden Age of Skyjacking]. Rakastan sitä! Voisin pilata loppupäivän jauhamalla kaikista niistä uskomattomista asioista, joita ihmiset ovat tehneet lentokoneita kaapatessaan, joten minun täytyy nyt pitää turpani kiinni!

Iggy Popin ja Underworldin Teatime Dub Encounters -ep julkaistaan 27. heinäkuuta.