Virtaa-levyn työstäminen alkoi lähes välittömästi Mara Ballsin edellisen albumin, vuoden 2022 Maranormaalin ilmiön jälkeen. Uuden levyn monitulkintainen nimi kuvaa hyvin Mattilan laulunkirjoittamista.
– Silloin syntyi sellainen hetken laulu, niin kuin mun lauluilla on tapana syntyä. Eli hyvin orgaanisesti ja sellaisina päiväkirjamaisina. Mulla on taipumus siihen, että ihan vilpittömästi ja aidosti rakastun uuteen lauluun sen syntyhetkellä, Mattila kuvailee.
Rakkaus omiin tuotoksiin on aina pyyteetöntä. Kappaleen ei tarvitse olla ”hyvä”, jotta Mattila kokee sen omakseen ja rakastaa sitä. Tässä mielessä laulut ovat Mattilalle kuin lapsia, joita hänellä itsellään ei ole.
Laulujen syntyminen ei ole luovalle ihmiselle aina itsestäänselvyys, joten jokainen uusi kappale ja levy on tekijälleen arvokas asia.
– Henkilökohtainen kiintyminen siihen rituaaliin, jossa jokin tunnetila ottaa sen laulun muodon on aina jotenkin niin suuri helpotus, että iloitsen siitä kuin jostakin hedelmästä tai jumalalta saadusta lahjasta.
Mattila on ihminen, joka tunnustaa etenevänsä asioissa nopeasti ja itsenäisesti. Ymmärrettävästi hän haluaisi siis päästä äänittämään uudet kappaleet mahdollisimman nopeasti. Onneksi uuden levyn katalyyttinä toiminut kappale päästiin nauhoittamaan lähes välittömästi sen syntymisen jälkeen.
– Kysyin Headline Recording Studion Janilta (Viitanen), että voisiko tämän tulla nauhoittamaan mahdollisimman nopeasti. Ja se oli vieläpä juhannusaatto. Mutta Jani sanoi, että mikäpä jottei. Hän oli matkalla Telakalle illaksi, ja studio on siinä ihan vieressä.
Kyseessä oli levyn kappale nimeltään Toppahaalari, joten Mattilaa luonnollisesti huvittaa sen keskikesäinen äänitysajankohta.
Kiinnostavia ristiriitoja
Levyn nimen mukaisesti koko albumin syntyprosessi eteni vääjäämättömästi ja omalla rytmillään kuin virtaava vesi. Mattilan mukaan yhtyeen albumit ovat yleensä syntyneet niin, että ne on äänitetty yksissä sessioissa, mutta tällä kertaa kappaleita on äänitetty sitä mukaa kun niitä on syntynyt.
Vaikka uusin levy syntyikin tähän tapaan, ei Mattila halua tehdä enää seuraavaa levyä samalla tyylillä.
– Seuraavan levyn mä haluan tehdä vittu viikossa. Haluan vuokrata jonkin kivan kummituskartanon, äänittää levyn ja sitten unohtaa sen.
Mattilalle luontainen halu tehdä asiat nopeasti on mielenkiintoinen ristiriita, sillä tyypillisesti musiikin tekeminen vaatii aina aikaa. Sävellysvaiheen jälkeen kappaleita treenataan, sovitetaan, äänitetään, miksataan, masteroidaan ja sitten vasta päästään miettimään julkaisuajankohtaa.
– Se on älyttömän kiinnostava ristiriita ja kontrasti siihen, että olen luonteeltani hetkeen sidottu olento. Minulta puuttuu paljon pitkäjänteisyyttä ja suunnittelukykyä. Tämä on ollut ehdottomasti tietoista itseni haastamista, että miten sopeudun taiteelliseen prosessiin, jossa minun täytyy sietää sitä, että asiat asettuvat ihan toisenlaiselle janalle kuin itselleni ominaisella purkautumisella.
Ristiriita on mielenkiintoinen myös siinä mielessä, että Mattilan bänditoverit ovat puolestaan toisenlaisia. He kestävät enemmän sitä, että asiat ottavat aikaa. Tämä ei kuitenkaan ole Mattilalle itselleen ongelma.
– Olen halunnut myös opetella sitä, että otan paremmin huomioon muuttujia ja muita olentoja tässä meidän yhteisessä projektissamme sen sijaan, että runnon asioita läpi sellaisella lempeän diktaattorin raivolla.
Vaikka Mattilan omassa päässä liikkuukin lukuisia ajatuksia, ja kuuntelemaan pysähtyminen on ollut ajoittain hankalaa, on vanheneminen auttanut asiassa ja luonut sisäistä turvallisuuden tunnetta.
Tuo turvallisuuden tunne on antanut Mattilalle mahdollisuuden myös välillä irrottaa ratista ja istua takapenkille muiden ohjatessa.
– Olen koko tämän ajan onnistunut säilyttämään kiitollisuuden siitä, että Antilla (Palmu, rummut) ja Aapolla (Palonen, basso) yleensä edes on aikaa mun lauluille. Nämä kaksi lahjakasta ihmistä antavat omaa aikaansa, ainoata ja arvokkainta elämäänsä vaatimattomiin lauluihin, jotta me tekisimme niistä yhdessä jotain suurempaa.
Muusikko ei itse kuitenkaan näe tarvetta muuttaa musiikin tekemisprosessia ja julkaisuaikataulua äkkipikaiselle luonteelleen sopivasti. Sen sijaan Mattila kertoo saavansa tarpeeksi esimerkiksi Youtubessa julkaistuista hetken lauluistaan sekä myös hieman salaisemmista projekteistaan.
– Julkaisen musiikkia myös salanimillä, ja ne päätyvät jopa Spotifyhin asti ilman, että kukaan edes tietää. Jopa ihan elektronista musiikkia – sellaista ihan kuraa. Saan siitä sen tyydytyksen.
Teksti: Samuel Järvinen
Lue koko haastattelu Soundista 6/24.