Jonsu on palannut! Haastattelussa Indicasta finanssialalle siirtynyt ja jälleen sooloartistiksi palannut tulitukkainen laulajatar

Teksti: Aki Nuopponen

Tänä vuonna tuli kuluneeksi tasan kolme vuotta siitä, kun Indica julkaisi viimeksi uutta musiikkia. Tuolloin Indica julkaisi lyhyen ajan sisällä kaksi albumia. Tai oikeastaan yhden ja saman albumin kahdella eri kielellä.

Tammikuussa 2014 ilmestyneiden Shine– ja Akvaario -albumien jälkeen Indica soitti vielä kourallisen keikkoja, mutta sittemmin yhtyeestä tai sen jäsenistä ei ole kuultu juurikaan.

Tähän tulee pian muutos: keskiviikkona 7. kesäkuuta 2017 julkaistaan Indica-laulajatar Jonsun ensimmäinen soolosingle Valloita maailma.

Hyväntuulinen Jonsu kertoo Soundille eläneensä singleä edeltäneet kolme vuotta tyystin erilaista elämää ja ottaneensa tietoisesti täydellisen välimatkan koko musiikkiin. Säveltämistä myöten.

”Viimeiset 3 vuotta ovat olleet ehdottomasti tähän astisen elämäni kummallisimpia vuosia”, Jonsu aloittaa.

”Lehdessä voi olla tarina tyypistä, joka jätti kaiken, eli sillan alla, uskoi vain musiikkiin ja breikkasi. Sinne sillan alle jää aika monta taiteilijaa, muttei niistä puhuta.”
– Jonsu

”Kun viimeinen Indican keikka oli ohitse, päätin elää mahdollisimman erilaista elämää ja pitää täydellisen tauon kaikesta musiikkiin liittyvästä. Vaihdoin nuotit lennosta numeroihin ja hyppäsin boheemista ja aikatauluttomasta muusikon elämästä hyvin tiukasti aikataulutetulle finanssialalle.”

”Pidin eräänlaisen ’musiikkidetoxin’. Halusin tutkia, oliko musiikki todella minulle tärkeä juttu vai ainoastaan asia, jota olin aina tehnyt ja johon olin tottunut. Musiikki oli 4-vuotiaasta asti pyörittänyt elämääni ja minulle tuli tarve nähdä, mitä on elämä ilman musiikkia.”

”Vaikka olinkin jo kotiutunut numeroiden maailmaan ja nautin olostani siellä, huomasin, että ikävä musiikkia kohtaan oli niin kova, että olisin varmaan masentunut tai joutunut hullujenhuoneelle ilman sitä”, Jonsu myöntää.

Monilla saattaa olla mielikuva, että Jonsu oli isoksi osaksi vastuussa myös Indican musiikista. Näin ollen saatetaan hämmästellä, miksi Jonsu lähtee soolouralle sen sijaan, että jatkaisi musiikin tekemistä Indican nimissä.

”Vaikka olinkin vastuussa Indican sävellyksistä ja sanoituksista, bändiläiset vaikuttivat hyvinkin vahvasti siihen, mikä Indican soundi lopulta oli. Kaikilla meistä oli omat vahvuutemme, heikkoutemme, mieltymyksemme ja inhokkimme, ja erityisesti sovitus- ja tuotantopuolella kaikkien näkemykset tulivat esiin”, Jonsu kertoo.

”Myös lopullisissa biisivalinnoissa olimme kaikki samalla viivalla. Se oli hyvä asia. Jossain vaiheessa olisin valinnut vain slovareita levylle. Me tsempattiin ja tuupittiin toisiamme tiettyyn suuntaan ja se suunta oli hyvä Indicalle, mutta soolotuotantoni tulee on aika erilaista.”

Haastatteluhetkellä vain harva on kuullut sekuntiakaan Jonsun soolomusiikkia. Lähes kaikki mielikuvat artistin luovuudesta perustuvat Indican tuotoksiin. Soolouran on kuitenkin tarkoitus edustaa jotain ihan muuta.

”Kun aloin tehdä tätä myöhemmin julkaistavaa albumia, minulla oli ainoastaan yksi sääntö: Ei olisi oikein eikä millään tavalla järkevää tai edes mielenkiintoista tehdä Indicaa uudestaan omalla nimellä. Halusin nähdä, minkälaista musiikkia tekisin itse. Itsensä uudelleen luominen oli vahva teema viime vuosina, ja se jatkuu myös musiikissa”, Jonsu kertoo.

”Lähdin haahuilemaan loputtomien vaihtoehtojen suohon. Ensimmäiset askeleet otin pois suomirockista, seuraavat olivat pois kansanmusiikkiviboista ja suurista melankolisista sinfoniaosuuksista. Orgaanisista elementeistä jäi viuluja, kitaroita ja silloin tällöin soivia puhaltimia, mutta myös joitain konemaisempia elementtejä tarttui mukaan.”

”Uuden biisini on kuullut vain muutama ihminen. Yksi ystäväni totesi, että siinä oli ’ikuiset bileet ja ripaus mustalaispunkia’. Taidan siis jättää tälläkin kertaa määrittelytyön muille”, Jonsu naurahtaa.

Myös Indican sanoituksien mystis-romanttiset sävyt ovat nyt soolouran myötä saamassa kokonaan uuden suunnan.

”Sanoituspuolella kuljin metsästä kaupunkiin. Tuulisten tienoiden ja vuorten neitojen lumousten sijaan tällä kertaa metsästetään Afrikan tähteä ja valloitetaan maailma.”

Valloita maailma on kuvaus yhdestä aamusta. Heräsin, luin uutiset ja tuntui, että kaikissa otsikoissa oli niitä ihmisiä, jotka pitävät itsestään suurinta melua. Riippumatta sisällöstä. Mietin, että tänä aikana jää huudon varjoon paljon upeita juttuja ja monta hiljasta neroa.”

Jonsu myöntää, että yksi soolouran tärkeimmistä asioista on ollut päästää irti omien tekemisten liiallisesta ennaltamäärittelemisestä ja eräänlaisesta yliajattelusta. Nyt edetään vaiston varassa ja tutkitaan sitten, mitä syntyi.

”Mä lopetin jo joitain vuosia sitten tulevaisuuden suunnittelemisen, kun huomasin, että siihen menee hirveästi aikaa ja energiaa. Ei elämää paljoa kiinnosta minun laatimani suunnitelmat tai epätoivoiset kontrollointiyritykset.”

”Soolourakin alkoi niin, että minulle tuli hirveä ikävä musiikkia ja kirjoittamisen pakko. Menin studioon. Sonylta Mikko oli kuullut jonkun tutun kautta yhden biisin ja soitti, että tuutko käymään ja mites ois nyt sooloura. Mä tunnustelin fiilistä ja sanoin, että joo, mainio idea.”

”Ennen Valloita maailma -biisiä olin tehnyt paljonkin kappaleita, mutta kun se kappale oli valmis, minulle tuli vahva tunnen että tämä kuuluu just tähän hetkeen, aikaan ja paikkaan. Noin minä toimin melkein kaikessa. Kun joku juttu tulee vastaan, niin tunnustelen, haluanko sanoa ei vai joo ja sitten yritän sanoa oikeen sanan.”

Sillä välin, kun Jonsu otti vapaata musiikkimaailman kiemuroista, ovat monenlaiset musiikkiohjelmat Vain elämää -formaatin tapaan nousseet suursuosioon.

Jonsu ei sulje kokonaan pois tällaisiin ohjelmiin osallistumista, mutta aikoo jatkossakin pitää kiinni yksityisyydestään. Eli hän ei aio edes tällasissa ohjelmissa lähteä paljastelemaan liikaa henkilökohtaisesta elämästään.

”Tunnen toki Vain elämää -formaatin ja olen nähnyt joitain pätkiä, mutten ole kovin aktiivisesti viime aikoina seurannut. Välttelin aika kokonaisvaltaisesti kaikkea musiikkiin liittyvää tämän detoxin aikana.”

”Yksi tärkeimmistä saamistani opeista on se, ettei kannata kuunnella liian montaa ihmistä ainakaan samassa asiassa. Kaikilla on hyviä neuvoja, mutta kellään ei ole kristallipalloa.”

”Muiden biisien versioiminen on yleensä hauskaa, mutta ’itsensäpaljastamisen’ suhteen minulla on ainakin toistaiseksi ollut selkeä linja. Muusikkona julkisuus kuuluu tiettyyn pisteeseen asti kuvaan, ja henkilökohtaisuus on siinä hyvä juttu.”

”Minulle koko jutun pointti on jakaa tietty aika elämästäni muiden kanssa ja kävellä matkaa yhdessä. Ehkä joku on samassa tilanteessa ja saa musasta voimaa tai sitten jonkun just siihen hetkeen sopivan oivalluksen.”

Nyt Jonsun ensimmäisen soolosinglen kohdalla on helppoa huomata itsekin, että Indican alkuajoista on kulunut jo pitkälti toistakymmentä vuotta. Näin ollen myös Jonsulta löytyy jo 13 vuoden kokemus levyttävänä artistina.

”Yksi tärkeimmistä opeista tältä ajalta on se, ettei kannata kuunnella liian montaa ihmistä ainakaan samassa asiassa. Kaikilla on hyviä neuvoja, mutta kellään ei ole sen kummempaa kristallipalloa.”

”Joskus kuuntelin paljon muiden mielipiteitä ja yhtäkkiä alkoi tuntua, etten elä enää omaa elämääni vaan toteutan muiden visioita. Lopulta tuli fiilis, etten pysty löytämään yhtään vaihtoehtoa, mikä miellyttäisi kaikkia projektissa mukana olevia.”

Jonsu kertoo halunneensa unohtaa heti alkuun kaikenlaiset illuusiot kaikkia miellyttävästä ja jonkinlaista arvostusta tuovasta musiikista. Hän pitää musiikissa lähellään vain pienen ja luotettavan tiimin.

”Olen kuullut tuhat kertaa tarinan, että tämä juttu on just breikkamassa, mutta niistä tosi harva breikkaa. Lehdissä on tarina siitä tyypistä, joka jätti kaiken ja eli sillan alla ja uskoi vain musiikkiin ja breikkasi. Sinne sillan alle jää aika monta taiteilijaa, muttei niistä puhuta”, Jonsu sanoo.

”Eli kannattaa kyllä yrittää täysillä, mutten ehkä panttaisi taloani musiikkiuran takia, koska monet muusikkona menestymiseen liittyvät tekijät on täysiä arvoituksia. Koen tällä hetkellä olevani itselleni sopivassa tilanteessa. Syksystä eteenpäin omistan puolet viikosta numeroille ja puolet nuoteille.”