Livearvio: Samy Elbannan soolonumero nosti Helsingissä kylmät väreet selkäpiihin – Lost Society on hurjassa keikkakunnossa

Roosa Nieminen

Lost Society
On the Rocks, Helsinki
19.10.2022
.
Lost Societyn kesän festarikeikkoja vaivasi biisikatalogin yksipuolisuus. Keikoilla soitettiin käytännössä pelkkää No Absolution -levyä. Välillä otettiin joku pisto Braindeadiltä ja uuden levyn sinkkuja sitä mukaa, kun ne ilmestyivät. Näkemäni keikat olivat hyvin samankaltaisia. Loppuunmyydyssä On The Rocksissa sen sijaan kuultiin kappaleita ainakin neljältä Lostari-levyltä, ja se oli todella hienoa!  
.
19. lokakuuta soitettu keikka oli osana uuden If The Sky Came Down -levyn Suomen-kiertuetta. Kyseessä oli yhtyeen historian kattavin kiertue kotimaassa, ja hyvä kun bändi edes mahtui pikkuklubin lavalle.
.
Uuden levyn kappaleita soitettiin luonnollisesti paljon, mutta koko levyä ei kuitenkaan kuultu. If The Sky Came Downilta kuultiin sinkkubiisit 112 ja What Have I Done, joista ensimmäinen avasi keikan mitä mainioimmalla tavalla. Keikan päätti niin ikään sinkkunakin julkaistu Stitches. Uutta levyä edustivat myös Awake, Hurt Me, (We Are The) Braindead ja Suffocating, joista jälkimmäinen esitettiin herkkänä Samy Elbannan soolonumerona pianoraidan tullessa taustalta.  

Kappaletta edelsi tuttu spiikki Elbannan rankasta menneisyydestä sekä siitä, kuinka ihanaa on olla keikoilla ja yhdessä. Itse kappale on Elbannalle erittäin henkilökohtainen, ja mies silminnähden pinnisteli tätä laulaessaan. Kylmät väreet vyöryivät iholle kuunnellessani kappaleen sanoja. Mieleen tulvi väkisin ajatus: entä jos asiat olisivatkin menneet toisin.

Uuden levyn kappaleita on pidetty liiallisina Linkin Park- ja Slipknot -pastisseina. Mielestäni Suffocating-biisillä Samy Elbanna tekee kauniimmalla mahdollisella tavalla kunniaa itsemurhan tehneen, pitkään vakavaa masennusta sairastaneen Chester Benningtonin muistolle. Kappale oli keikan vaikuttavin.  

Myös edeltäjä No Absolution oli vahvasti edustettuna. Setissä kuultiin muun muassa Nonbeliever ja erityisen hyvin lähtenyt Deliver Me. Braindeadiltä kuultiin Riot. Setin loppupuolella palattiin yhtyeen thrash-juurille Fast Loud Death –levyn Kill (Those Who Oppose Me) –tykittelyllä, ja voi että kuinka Tazin tuplabasarit jytisivätkään! Itselläni ei ole erityisiä sympatioita yhtyeen thrash-tuotantoon, mutta oli hienoa kuulla, miten tämäkin puoli sujui jyväskyläläispumpulta. 

Uuden levyn paras biisi on Creature. Harmi, ettei sitä kuultu On The Rocksin keskiviikkoillassa. Jollain tapaa keikasta jäi fiilis, ettei kaikkia paukkuja vielä käytetty, vaan niitä säästeltiin tulevalle viikonloppukeikalle  Tiivistämössä. Muutamassa spiikissä Elbanna tulevasta keikasta muistuttelikin.

Mitenkään puolilla valoilla ei keikkaa kuitenkaan vedetty. Samy Elbanna jatkaa suomen karismaattisimman nokkamiehen tittelin puolustamista, ja mies ottaa yleisön haltuun pelkällä olemuksellaan. Soitto on ainaisen tiukkaa. Nyt kun kappalemateriaalia on saatu laajennettua uuden levyn myötä, kyseessä on uudistuneen Lost Societyn paras kiertue. 

Rocksin yleisössä oli kesän festarikeikkoihin verrattuna huomattava määrä nuorempaa fanikuntaa. Varmasti musiikkityylin päivittyminen on tehnyt osaltaan tehtävänsä, onhan vuosituhannen alku kovassa muodissa parhaillaan. 

Linkki ikärajattomalle Tiivistämön-keikalle tässä. Uskon, että siitä tulee jotain ikimuistoista.