ACCEPT: Breaker

Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2005.
Kirjoittanut: Marko Säynekoski.
Accept on jälleen koonnut rivinsä ja lähtee tien päälle viimeiselle kiertueelleen. Ilmeisesti uutta materiaalia on turha odottaa, sillä uuden kiertueen alla yhtyeen neljä ensimmäistä levyä on julkaistu kuin historian oppien kertaukseksi.

Arvio

ACCEPT
Breaker
Breaker

Accept on jälleen koonnut rivinsä ja lähtee tien päälle viimeiselle kiertueelleen. Ilmeisesti uutta materiaalia on turha odottaa, sillä uuden kiertueen alla yhtyeen neljä ensimmäistä levyä on julkaistu kuin historian oppien kertaukseksi. Paketti osoittaa, miten heikoista lähtökohdista Accept kasvoi metallin tärkeäksi uudistajaksi.

Saksalaisbändin levytysuran liikkeellelähtö 70-luvun lopussa ei ollut helppo. Hevirintamalla elettiin uudistusten aikoja. Acceptista koitettiin alkumetreillä muovata Amerikan markkinoille sopivaa ja radiotaajuuksille helposti istutettavaa hard rock -yhtyettä. Bändi pisti kuitenkin urheasti hanttiin. Yhtyeen soundimaailmasta pystyy aistimaan vivahteita, joista ajan myötä kehittyivät Acceptin tunnistettavat piirteet, mutta kappalemateriaali on ensimmäisellä levyllä heikkoa.

Vuonna 1980 ilmestynyt I´m A Rebel alkoi olla jo toista maata. Bändiä koitettiin edelleen ohjata jonnekin muualle kuin hevin ytimeen. Levyn nimiraitaa oli tarjottu äänitettäväksi AC/DC:lle, mutta tämä kieltäytyi kunniasta. Acceptin käsissä biisi toki toimii, mutta kappale luo levylle perin keskinkertaisen rock-kiekon lähtökohdat. Edelleen I´m A Rebel kuulostaa epätasaiselta kokonaisuudelta, mutta Acceptin terävyys alkaa selvästi puhjeta kukkaansa.

Michael Wagenerin miksaamalla Breakerilla Accept alkoi pistää hevimaailmaa sitten kunnolla järjestykseen. Starlight, Breaker ja Son Of A Bitch olivat napakoita biisejä, jotka kohottivat levyn arvoa kummasti. Vieläkään Accept ei saanut valmiiksi täysin eheätä kokonaisuutta, mutta yksittäisten kappaleiden turvin bändi sai kaivetuksi itselleen hyvät asemat.

Restless And Wildilta oli lupa odottaa paljon, mutta ehjän kokonaisuuden kummitus leijui yhä bändin yllä. Sikäli levy on Acceptin merkittävimpiä levytyksiä, että yhtye taltioi studiossa kaksi tärkeimpien kappaleidensa joukkoon kohonnutta mestariteosta. Restless And Wild ja etenkin Princess Of The Dawn ovat edelleenkin sävellyksiä, jotka pesevät monien tällä hetkellä uransa lakipisteessä toimivien yhtyeiden parhaimmiston. 

Lisää luettavaa