Ranskalaisbändi on ollut pitkään hiljaa, sillä edellisestä levystä Dominate on kulunut jo neljä vuotta. Uudella albumilla yhtye kuljettaa voimametalliaan aggressiivisemmille ja tummasävyisemmille vesille. Myös yhtyeen miehistö on uusiutunut. Tuoreinta verta löytyy mikrofonin takaa. Nyt bändissä laulaa jyväskyläläinen Chris Palin, jonka suonissa virtaa puoliksi latinoverta.
Palin on todistanut kykynsä omassa Random Eyesissään, ja pesti Adagiossa vain vahvistaa käsityksiä miehen lahjoista. Adagio on edelleen kitaristi Stéphan Fortén luomus ja hänen klassinen taustansa leimaa vieläkin bändin musiikkia vahvasti. Tosin uudella levyllä Forté käsittelee klassista musiikkia paljon avarammin kuin joskus ennen.
Archangels In Black on saanut vaikutteita pikemminkin nykyklassisesta, mikä tekee levystä vaikeammin avautuvan. Kitara sooloinstrumenttina ei yllättäen olekaan niin keskeisessä asemassa kuin voisi kuvitella. Adagio toimii yhtenäisesti vahvemmin sävellysten ehdoilla, mutta kokonaisuutena Archangels In Black ei ole lainkaan helppo levy. Tavaraa tulee paljon, ja kokeellisten yksityiskohtien määrä välillä melkein hengästyttää.