ANCIENT RITES: Dim Carcosa

Ancient Rites on saanut jälleen puhallettua historian tuntua musiikkinsa. Black-jäänteitä on edelleen tallella, mutta Dim Carcosalla on enemmän vaihtelua ja melodiaa kuin vanhoilla levyillä, kaunetta vaikka jakaa asti ja sopivasti ilkeyttäkin. Eikä se kuulu leimallisesti mihinkään metallin alalajiin.
Historian tuntua sommitellaan parilla hymnimäisellä pianoheläyttelyllä ja viettelevillä, kelttiläisillä kitaramelodioilla. Gunther Theysin sanoitusteematkin perustuvat täysin historiaan ja tarustoihin, unohtamatta mustempaa puolta. Näillä eväillä onnistuttiin jo kolmen vuoden takaisella Fatherlandilla eivätkä keinot lopu nytkään kesken. Kantavuutta on lisätty erikoisella ratkaisulla: samoja jylhiä melodioita kuullaan niin The Returnissa, Victory Or Valhallassa ja Remembrancessa ja levy nivoutuu mukavasti yhteen. Dim Carcosa on Jan Yrlundin toinen Ancient Rites-esiintyminen ja mies on ottanut dominoivan aseman bändissä. Biisinkirjotusvastuu on pääosin hänen harteillaan ja silloin kun se muualle lipsahtaa ( The Golden Fields) ollaan heti tekemisissä yleistunnelmaan sopimattomien elementtien kanssa. Yrlundin kitara soi varsinkin sooloissa niin heleästi, että huomaa miehen ammentaneen oppinsa 80-luvun metallista, vaikka nyt äkäisemmän bändin ruorissa seisookin.
Ancient Rites on muuttunut Yrlundin aikana vaivaistalo-blackiä veivaavasta bändistä kunnianhimoisemmaksi ja monimuotoisemmaksi ryhmäksi. Ei ollenkaan kehno suoritus vanhalta Prestige-kitaristilta.